Siirry esitykseen
HE 179/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuihin säännöksiin muutokset, jotka johtuvat energiapuun haketukseen myönnettävän, määräaikaisena tukena voimassa olevan tuen jatkamisesta vuosiksi 2003—2007. Tämän vuoksi ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain hallinnollisia seuraamuksia koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi eräisiin valtuutussäännöksiin lähinnä lakiteknisiä muutoksia.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin muutokset, jotka liittyvät euron käyttöönottoon maksuvälineenä. Laissa käytetään edelleen kolmessa säännöksessä ilmausta, joka viittaa markkaan. Tämä ilmaisu ehdotetaan muutettavaksi euromäärään viittaavaksi.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Nykytila
Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 12/1999 vp) ilmenee, että eduskunta edellytti valtion vuoden 1999 talousarviosta antamassaan lausumassa, että hallitus ryhtyy toimiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996), jäljempänä rahoituslaki, muuttamiseksi siten, että laki mahdollistaa tuen maksamisen energiapuun haketukseen. Hallituksen esityksessä mainitaan, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunnossa oli korostettu erityisesti metsänhoidollisista syistä kaadettavasta kokopuusta saatavan metsähakkeen kilpailukyvyn parantamisen tarvetta. Hallitus esittikin eduskunnalle, että energiapuun haketukseen myönnettäisiin tukea esi-tyksessä tarkoitetulla tavalla. Rahoituslakiin ehdotettiin lisättäväksi säännökset nuoren metsän hoitokohteelta kasatun energiapuun haketukseen myönnettävästä tuesta. Esityksessä ehdotettiin, että haketustukea koskevat säännökset olisivat voimassa vain määräajan. Esityksessä todettiin lisäksi, että haketustukea koskevat säännökset ehdotettiin saatettavaksi asetuksella voimaan vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt tuen. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti Rooman sopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle tukea koskevasta suunnitelmasta 28.5.1999 päivätyllä kirjeellä, samaan aikaan kun hallituksen esitys annettiin eduskunnalle.
Eduskunta päätti muuttaa hallituksen esittämää lain voimaantulosäännöstä niin, että maininta haketustukea koskevien säännösten määräaikaisesta voimassa olosta poistettiin, jolloin säännöksessä tarkoitettu tuki muuttui pysyvänluonteiseksi. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (718/1999) annettiin 11 päivänä kesäkuuta 1999. Voimaantulosäännöksen mukaan laki tuli voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1999. Haketustukea koskevat säännökset (rahoituslain 22 §:n 1 momentin 6 kohta ja 23 §:n 5 momentti) tulivat kuitenkin voimaan vasta asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Euroopan yhteisöjen komissio antoi vastauksensa tukiasiassa päätöksellään 5 päivänä marraskuuta 1999. Päätöksen mukaan komission käytännön mukaan tällaisen tuen on oltava väliaikaista. Komissio hyväksyi tuen sellaisena, että se on voimassa vuoden 2002 loppuun.
Hallitus antoi tämän jälkeen Eduskunnalle esityksen laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksessä ehdotettiin kyseistä voi-maantulosäännöstä muutettavaksi niin, että energiapuun haketustuki tulisi määräaikaiseksi ja tukea koskevien säännösten voimaantulosta ei säädettäisi asetuksella vaan lailla. Eduskunnalle esitettiin, että energiapuun haketusta koskevat säännökset olisivat voimassa vuoden 2002 loppuun.
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (1062/1999) tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
Ehdotetut muutokset
Tukea energiapuun haketukseen jatkettaisiin. Tuen tarkoituksena olisi edistää puun käyttöä energiakäyttöön. Suomen energia- ja ilmastostrategiat nojaavat paljolti uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuun. Tuella olisi muitakin tavoitteita, sillä tuki liittyy myös metsätalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Pienpuuhakkeen tuotannon tukeminen edistäisi nuorten metsien hoitoa ja sillä olisi työllistävä vaikutus. Metsikön kehityksen ja puun tuoton kannalta on tärkeätä, että sen varhaisvaiheen hoitotoimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti ja ajallaan. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa (Kansallinen metsäohjelma 2010, MMM:n julkaisuja 2/1999) korostettiin nuoren metsän hoidon tärkeyttä. Nuorten metsien pienpuu on laadukas metsäenergialähde.
Tehtyjen selvitysten mukaan nuoren metsän hoidosta saatava energiapuu on vielä selvästi kalliimpaa kuin esimerkiksi päätehakkuuleimikoista saatava metsähake. Puuston kaato, korjuu, kuljetus ja muu käsittely tapahtuu harvoin niin suotuisissa oloissa, että energiapuu olisi kilpailukykyistä muihin polttoaineisiin verrattuna. Nuoren metsän hoidossa saatava energiapuu on myös kalliimpaa kuin samoissa polttolaitoksissa vaihtoehtoisesti käytettävä turve.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puollettua asiaa päätöksellään 24 päivänä huhtikuuta 2002, maa- ja metsätalousministeriö toimitti Euroopan yhteisöjen komissiolle tarkoitetun Rooman sopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen suunnitellusta valtiontuesta. Tässä kirjelmässä haettiin komission hyväksyntää haketustuen jatkamiselle viideksi vuodeksi siten, että tuki olisi voimassa vuosina 2003—2007. Ehdotusta eduskunnalle annettaessa komission vastausta ei ole vielä saatu.
Rahoituslain 29 §:ssä säädetään takaisinperimiseen liittyvistä hallinnollisista seuraamuksista ja siitä, miten mahdollisuus määrätä tällainen hallinnollinen seuraamus vanhenee. Säännöksen 3 momentissa mainitaan, että Euroopan yhteisöjen säädösten mukaisten monivuotisten ohjelmien osalta vanhentumisaika jatkuu kuitenkin ohjelman lopulliseen päättymiseen. Tämä lause ehdotetaan poistettavaksi. Euroopan yhteisön osaksi rahoittamiin toimenpiteisiin liittyvissä takaisinperintäasioissa vanhenemisaika määräytyisi yhteisön kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lain 25 §:ssä viitataan Euroopan yhteisön oikeuteen kuuluvaan periaatteeseen yhteisön oikeuden ensisijaisuudesta. Ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että ristiriitatilanteissa yhteisön oikeudelle tulee antaa etusija kansalliseen normistoon nähden.
Lain 29 §:n 4 momentin mukaan asetuksella säädetään tarkemmin, milloin takaisin maksettavaksi määrätystä tuesta ja perittävästä korkoetuudesta voidaan määrätä suoritettavaksi korkoa ja milloin korko voidaan määrätä suoritettavaksi seuraamusluonteisesti korotettuna. Säännöksen mukaan asetuksella säädetään lisäksi maksettavaksi määrättyjen valtion saamisten viivästyskorosta. Säännökset korosta ja viivästyskorosta ehdotetaan lisättäväksi lakiin. Siten 29 §:n 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Samalla 12 §:n 4 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus viivästyskorkoon. Korkoprosentit ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi valtionavustuslain lähtökohtiin. Ehdotetun 29 a §:n mukaan korko määrättäisiin myös silloin, kun takaisinperimisen perusteena on lain 16 §:ssä säädetyn velvoitteen rikkominen.
Rahoituslaissa käytetään edelleen kolmessa säännöksessä ilmausta, joka viittaa markkaan. Tällaista ilmausta käytetään 9 §:n 1 momentissa, 11 §:ssä ja 23 §:n 5 momentissa.
Euroopan unionin neuvoston euron käyttöönottamiseen liittyviä asetuksia ovat tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97 sekä euron käyttöönotosta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 974/98. Euron ja euron käyttöön ottavien jäsenvaltioiden valuuttojen välisistä muuntokursseista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2866/98 säädetään muuntokurssista. Asetukset ovat jäsenvaltioita suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä. Asetusten mukaan euro otettiin yleisesti käyttöön jäsenvaltioiden valuuttana kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 1 päivänä tammikuuta 2002.
Kansallisessa lainsäädännössä esiintyneet markkaa koskevat ilmaukset ovat vuoden 2002 alusta lukien merkinneet ilman eri toimenpiteitä vaihtokurssin mukaan laskettavaa euromäärää, eikä lainsäädäntöön sisältyvien markkamäärää koskevien ilmausten muuntaminen euroyksiköiksi ole oikeudellisesti välttämätöntä. Lainsäädännön selkeyden vuoksi näin ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi.
Lain 9 §:n 1 momentti, 11 § ja 23 §:n 5 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että sana markkamääräinen korvataan sanalla euromääräinen. Samalla 23 §:n 5 momentissa käytetty ilmaisu "yleisiä määräyksiä" ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännöksessä käytettäisiin ilmausta "säännöksiä".
Edellä alakohdassa 1.3. mainitut säännökset muutettaisiin lisäksi niin, että entisten muotoilujen sijasta käytettäisiin ilmaisua maa- ja metsätalousministeriön asetus. Rahoituslain valtuutussäännösten muu tarkistaminen perustuslain 80 §:ään liittyen tehtäisiin kokonaistarkasteluna myöhemmin.
Tuki rahoitettaisiin kokonaisuudessaan kansallisista varoista. Voimassa oleva tuki on 1,70 euroa irtokuutiometriä kohden, ja tarkoituksena on, että tuki olisi tämän suuruinen jatkossakin. Tuen kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 337 000 euroa vuodessa. Vuonna 2001 tukea maksettiin noin 82 000 kiintokuutiometrille eli noin 206 000 irtokuutiometrille. Haketustuen piirissä on noin 8 % kaikesta metsähakkeesta, jota viime vuonna tuotettiin noin 2,5 milj. irtokuutiometriä. Tuen arvioitu käyttö olisi noin 400 000 — 850 000 euroa vuodessa. Tuen saajia olisi arvion mukaan noin 100. Kuten nykyisinkin, tukea myönnettäisiin hakemuksesta yksityiselle maanomistajalle tai muulle rahoituslain 2 §:ssä tarkoitetulle hakijalle, joita tämän tuen osalta ovat lämpöyrittäjä ja haketusurakoitsija sekä nuoren metsän hoitotöitä organisoiva ja haketta välittävä metsänhoitoyhdistys tai muu riittävän ammattitaidon metsäasioissa omaava yhteisö tai ammatinharjoittaja.
Tuki on rahoitettu valtion talousarvion momentilta 30.31.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen). Tukijärjestelmän jatkaminen ei aiheuttaisi tarvetta lisätä määrärahaa, sillä tuki rahoitettaisiin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
Euroon ja valtuutussäännösten kirjoitustapaan liittyvät muutokset ovat teknisluonteisia eikä niillä ole kustannusvaikutuksia taikka tukien määriin ulottuvia taloudellisia vaikutuksia. Rahoituslain 29 §:ään sekä koron ja viivästyskoron säätelyyn ehdotetut muutokset ovat täsmentäviä.
Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Seuraaville tahoille on varattu mahdollisuus antaa lausunto esityksestä: kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto, Oulun lääninhallitus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, metsäkeskukset, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf ja Puuenergia ry. Lausunnon antoivat kauppa- ja teollisuusministeriö, Rannikon metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, Oulun lääninhallitus ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Silloin, kun rahoitus on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa, korkoa ja viivästyskorkoa koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin sellaisina kuin ne olivat ennen tämän lain voimaantuloa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 11 päivänä kesäkuuta 1999 annetun lain (718/1999) voimaantulosäännöksen 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1062/1999, seuraavasti:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1999. Lain 22 § ja 23 §:n 5 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999, ja 22 §:n 1 momentin 6 kohta ja 23 §:n 5 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 29 §: n 4 momentti,
muutetaan 9 §:n 1 momentti, 11 §, 12 §:n 4 momentti, 23 §:n 5 momentti ja 29 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 § laissa 350/2001 ja 23 §:n 5 momentti laissa 718/1999 ja
lisätään lakiin uusi 29 a ja 29 b § seuraavasti:
9 §Rahoituksen määrä ja perusteet
Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen suuruuden määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin. Tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista tai vastaavista keskimääräisistä kustannuksista, jotka vuosittain vahvistetaan maa- ja metsä-talousministeriön asetuksella. Energiapuun korjuussa tuen enimmäismäärä on kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistettu euromäärä energiakäyttöön luovutetun puun kiintokuutiometriä kohti.
11 §
Työllisyystöiden rahoitus
Nuoren metsän hoitoon, joka teetetään työttömällä työvoimalla, voidaan tukea myöntää enintään 80 prosenttia toteuttamiskustannuksista. Työttömän työvoiman käyttämisestä nuoren metsän hoitoon (työllisyystyö) säädetään työministeriön asetuksella. Työllisyystyönä toteutettavassa energiapuun korjuussa voidaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua tuen enimmäismäärää korottaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistetulla euromäärällä kiintokuutiometriä kohti.
12 §Lainaehdot
Myönnettävän lainan vähimmäismäärästä, vuotuismaksujen suorittamisen alkamisajasta ja kannosta sekä saamisen ylimääräisestä lyhentämisestä ja lainojen muista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
23 §
Tuen määrä
Energiapuun haketuksessa tuen enimmäismäärä on maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistettu euromäärä valmistetun hakkeen irtokuutiometriä kohti. Tarkempia säännöksiä edellä tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
29 §Takaisinperimisen seuraamukset
Jatkuvien tai toistuvien tekojen osalta 2 momentissa tarkoitettu neljän vuoden vanhenemisaika alkaa kulua siitä päivästä, jona väärinkäyttö on päättynyt. Seuraamuksesta annettavan lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoaika on kolme vuotta.
29 a §Takaisinperimisessä sovellettava korko
Edellä 15 §:n 3 ja 4 momentin, 16 §:n ja 28 §:n 1 ja 2 momentin perusteella takaisin maksettavaksi määrätylle tuelle ja 29 §:n 1 momentin nojalla takaisin perittävälle korkoetuudelle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siitä päivästä, jona myönnetty tuki on maksettu loppuun tai takaisin perittävä korkoetuus on määrätty maksettavaksi takaisin.
29 b §Viivästyskorko
Jos lainan maksu viivästyy, viivästyneelle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien korkolain 4 §:ssä säädetyn korkokannan mukaisesti.
Jos takaisin maksettavaksi määrättyä tukea taikka muuta valtion saamista tai sen osaa ei makseta määräajassa, takaisin maksettavaksi määrätylle pääomalle peritään korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaista viivästyskorkoa kunkin erän erääntymisestä lukien.
Viivästyskoron sijasta voidaan periä 5 euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Jos rahoitus on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa, korkoa ja viivästyskorkoa koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin sellaisina kuin ne olivat ennen tämän lain voimaantuloa.
Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen