Siirry esitykseen
HE 208/2001
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi 22,22 euroa (132,11 markkaa) vuoden 2001 tasossa ilmaistuna. Yhdessä peruspäivärahaan vuoden 2002 alussa tehtävän indeksikorotuksen kanssa peruspäivärahan määrä nousisi 22,75 euroon (135,27 markkaan). Tämä merkitsee vastaavaa korotusta myös työmarkkinatukeen ja ansioon suhteutetun päivärahan perusosaan. Lisäksi ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan ansio-osaa nostettaisiin 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Peruspäivärahan ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan noustessa myös niiden perusteella määräytyvät muut etuudet nousisivat vastaavasti. Näitä ovat työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen koulutustuki, työttömien omaehtoisesta opiskelun tukemisesta annetun lain mukainen koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukainen vuorottelukorvaus. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työssäoloehtoa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen enimmäisajan pidentämisen johdosta.
Esitys liittyy peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisen osalta valtion vuoden 2002 talousarvioesityksen täydentämisestä annettuun esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.
Työttömyysturvalain (602/1984) 22 §:ää on muutettu vuoden 2002 alusta voimaan tulevalla työttömyysturvalain muuttamisesta annetulla lailla (636/2001). Sen mukaan täysimääräisen peruspäivärahan määrä on 21,40 euroa (127,24 markkaa) päivältä. Lain voimaantulosäännöksen mukaan peruspäivärahan määrä vastaa vuoden 2001 kansaneläkeindeksin pistelukua 1302. Vuoden 2002 kansaneläkeindeksin pisteluku on 1333. Vuoden 2002 alusta peruspäiväraha on siten indeksillä tarkistettuna 21,91 euroa (130,29 mk).
Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien henkilöiden toimeentulon parantamiseksi ehdotetaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa korotettavaksi 0,84 eurolla (5 markkaa) päivältä vuoden 2002 maaliskuun alusta. Yhdessä vuoden 2002 alussa tehtävän indeksitarkistuksen kanssa päivärahan määrä olisi siten 22,75 euroa (135,27 markkaa) päivältä. Peruspäivärahan määrä nousisi siten 1,39 euroa (8,27 markkaa) päivältä verrattuna vuonna 2001 maksettuun täysimääräiseen peruspäivärahaan.
Tasokorotus toteutettaisiin siten, että työttömyysturvalain 22 §:n rahamäärä 21,40 euroa muutetaan 22,22 euroksi. Tällöin tasokorotuksen määrä vastaa vuoden 2001 indeksipistelukua 1302.
Työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukainen täysimääräinen työmarkkinatuki on sanotun lain 23 § 1 momentin mukaan työttömyysturvalain peruspäivärahan suuruinen. Näin peruspäivärahaan tehtävä korotus koskisi vastaavasti myös työmarkkinatukea.
Työttömyysturvalain 23 §:n 1 momentin mukaan ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Peruspäivärahan korotusta vastaavasti myös ansioon suhteutetun päivärahan perusosa nousee. Ansio-osan suuruus on 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta perusosan 90-kertaiseen määrään saakka. Kun palkka kuukaudessa on tätä suurempi, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia.
Päiväpalkkaa laskettaessa palkasta on vähennetty 5 prosenttia työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa annetun lain (1077/2000) perusteella. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (159/2001 vp), jonka mukaan vähennys olisi 5 prosenttia myös vuonna 2002.
Eräiden muiden etuuksien suuruus määräytyy ansioon suhteutetun päivärahan perusteella. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) 16 §:n mukaan, sellaisena kuin se on laissa 966/2000, täysimääräinen perustuki on työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansiotuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta siten kuin työttömyysturvalain 23 ja 23 a §:ssä säädetään ansioon suhteutetusta päivärahasta. Työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) 3 §:n mukaan koulutusajalta opiskelijalla on oikeus koulutuspäivärahaan siten kuin työttömyysturvalaissa työttömyyspäivärahasta tai työmarkkinatuesta annetussa laissa työmarkkinatuesta säädetään. Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1201/1997) 7 §:n mukaan vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus työttömyysturvalain 13, 16, 22 ja 23 §:n perusteella. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei työttömyysturvalain 24 §:ssä tarkoitettuja lapsikorotuksia oteta huomioon.
Hallitus on kannanotossa saavutettuun tulopoliittista sopimusta vuosille 2001―2002 koskevaan neuvottelutulokseen sitoutunut 17.11.2000 siihen, että 1.3.2002 alkaen ansio-osa nousee nykyisestä 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 90-kertaisen peruspäivärahan suuruiseen kuukausipalkkaan saakka.
Edellä olevan perusteella ehdotetaan työttömyysturvalain 23 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että ansio-osan suuruus olisi 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 90-kertaisen peruspäivärahan suuruiseen kuukausipalkkaan saakka. Muilta osin ansio-osan laskentakaava säilyisi nykyisellään. Korotus koskisi ehdotuksen mukaan kaikkia lain voimaantullessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia henkilöitä.
Työvoimapolitiikan uudistuksen yhteydessä vuoden 1998 alusta käyttöönotetun järjestelyn, jossa työmarkkinatuki yksinään tai yhdistettynä työllistämistukeen (yhdistelmätuki) maksetaan työnantajalle. Tarkoituksena on tehostaa työmarkkinatuen ja aktiivisten toimenpiteiden yhteensovitusta yli 500 päivää työttömänä olleiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nykyisten säännösten mukaan yhdistelmätukea voidaan myöntää saman henkilön työllistämisen edistämiseen enintään vuodeksi. Yhdistelmätukityöstä luetaan työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentin mukaisesti työssäoloehtoon kolmannes, kuitenkin enintään 16 viikkoa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 161/2001vp) työvoimapolitiikan uudistuksen jatkamiseen liittyväksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan työmarkkinatukilain 12 c §:ää muutettavaksi siten, että työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen kestoa pidennettäisiin nykyisestä 12 kuukaudesta 24 kuukauteen. Työllistämistukeen yhdistettynä sitä maksettaisiin työnantajalle edelleen vuoden ajan. Toisena vuotena tuki maksettaisiin työmarkkinatuen suuruisena. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että työttömyysturvalain työssäoloehtoa koskevan säännöksen muuttamista koskeva esitys annetaan erikseen. Edellä olevan perusteella ehdotetaan työttömyysturvalain 16 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että yhdistelmätuen työssäoloehtoon luettava aika olisi puolet työssäoloajasta. Ehdotus koskisi kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat yhdistelmätuen piirissä vuoden 2002 alussa tai sen jälkeen.
Työttömyysturvalain 37 §:n mukaan peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus maksetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työmarkkinatuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista.
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 1 §:n mukaan ansiosidonnaiset etuudet, työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaiset koulutustuet ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella ja työttömyysvakuutusrahastoon työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä pakollisilla palkkaperusteisilla vakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla. Peruspäivärahaa vastaava määrä suoritetaan valtionosuutena työttömyyskassalle. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa ansioon suhteutetusta päivärahasta työttömyyskassalle valtionosuuden ja työttömyyskassan osuuden jälkeen jäljelle jäävän osuuden työttömyyspäivärahasta.
Tasokorotus yhdessä indeksikorotuksen kanssa merkitsee 1,39 euron (8,27 markan) korotusta perusturvaan. Peruspäivärahamenoja 0,84 euron (5 markan) korotus lisää vuositasolla noin 3,7 miljoonaa euroa (22 miljoonaa markkaa) ja työmarkkinatukimenoja noin 37,7 miljoonaa euroa (224 miljoonaa markkaa). Koska tasokorotus tulisi ehdotuksen mukaan voimaan maaliskuun alusta, korotuksen vaikutukset ovat vuonna 2002 peruspäivärahamenoissa 2,8 miljoonaa euroa (16 miljoonaa markkaa) ja työmarkkinatukimenoissa 28,3 miljoonaa euroa (168 miljoonaa markkaa).
Peruspäivärahan korotuksen vaikutus työttömyysturvan ansioturvan etuusmenoihin on vuositasolla noin 18,5 miljoonaa euroa (110 miljoonaa markkaa). Valtion osuuden arvioidaan olevan 25,8 miljoonaa euroa (153 miljoonaa markkaa). Vuonna 2002 korotuksen vaikutukset ovat 13,9 miljoonaa euroa (82 miljoonaa markkaa) etuusmenoissa ja 19,3 miljoonaa euroa (115 miljoonaa markkaa) valtionosuudessa. Tasokorotuksen vaikutus valtionosuuteen vuonna 2002 on yhteensä 50,7 miljoonaa euroa (302 miljoonaa markkaa).
Perusturvamenojen korotus vähentää toimeentulotukimenoja arviolta 8,4 miljoonaa euroa (50 miljoonaa markkaa) ja asumistukimenoja 6,3 miljoonaa euroa (37 miljoonaa markkaa) vuodessa. Vuonna 2002 toimeentulotuki- ja asumistukimenojen vähennyksestä toteutuisi 75 prosenttia. Työssäoloehtoa koskevan säännöksen tarkistaminen lisää työttömyyspäivärahamenoja arviolta 3,4 miljoonaa euroa (20 miljoonaa markkaa).
Ansio-osan korottaminen 42 prosentista 45 prosenttiin ei aiheuta valtiolle kustannuksia, koska valtio ei vastaa ansio-osan rahoituksesta. Ansio-osan suurentamisesta aiheutuisi menoja vuositasolla yhteensä 45,6 miljoonaa euroa (271 miljoonaa markkaa). Vaikutukset vuonna 2002 ovat yhteensä noin 34 miljoonaa euroa (203 miljoonaa markkaa). Ansioon suhteutetun päivärahan osuus menolisäyksestä olisi noin 30 miljoonaa euroa (178 miljoonaa markkaa) ja muiden ansioon suhteutetun päivärahan perusteella määräytyvien etuuksien osuus noin 4,3 miljoonaa euroa (26 miljoonaa markkaa). Työttömyysvakuutusrahaston osuus lisämenosta olisi noin 32,3 miljoonaa euroa (192 miljoonaa markkaa) ja työttömyyskassojen osuus noin 1,9 miljoonaa euroa (11 miljoonaa markkaa).
Peruspäivärahan tasokorotus kuitenkin vähentää työttömyysvakuutusrahaston menoja 6 miljoonaa euroa (37 miljoonaa markkaa), joten tasokorotuksen ja ansio-osan korotuksen vaikutus yhteensä lisäävät työttömyysvakuutusrahaston menoja yhteensä runsaat 26 miljoonaa euroa (155 miljoonaa markkaa) vuonna 2002. Työttömyyskassojen menot lisääntyvät korotusten yhteisvaikutuksesta 2,6 miljoonalla eurolla (16 miljoonalla markalla). Laskennallinen vaikutus vuoden 2002 työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen tasoon olisi yhteensä noin 0,03 prosenttiyksikköä, joka jakautuisi tasan palkansaajien ja työnantajien keskimääräisen maksun kesken.
Tasokorotuksesta aiheutuvat valtionosuuden lisäykset on otettu huomioon esityksessä valtion vuoden 2002 talousarvioesityksen täydentämisestä.
Peruspäivärahan tasokorotus ja työmarkkinatuen tasokorotus kohdistuu noin 260 000 työmarkkinatuen saajaan ja peruspäivärahan korotus noin 42 000 henkilöön.
Peruspäivärahan 0,84 euron (5 markan) korotus nostaa ansiopäivärahaa 0,49 euroa (2,9 mk) päivässä. Peruspäivärahan ja ansio-osan korotus yhdessä merkitsisivät 8 000 markan kuukausipalkalla työtä tehneen, kokonaan työttömän ansioon suhteutettua päivärahaa saavan henkilön osalta päivärahan suurentumista 34,16 eurolla (203,10 markalla) kuukaudessa. Vastaavasti 10 000 markan kuukausipalkkaa saaneen päiväraha nousisi 43,75 eurolla (260,10 markalla) kuukaudessa. Jos kuukausipalkka on ollut vähintään 12 341 markkaa, korotus on aina 54,97 euroa (326,83 markkaa) kuukaudessa.
Yhdistelmätuen avulla arvioidaan työllistettävän vuonna 2002 vuositasolla noin 30 000 henkilöä.
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajien kanssa.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002. Lakia sovellettaisiin henkilöön, joka saa työttömyyspäivärahaa lain voimaan tullessa tai sen jälkeen.
Korotettua peruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päivärahaa sekä työmarkkinatukea ehdotetaan maksettavaksi lain voimaantulosta alkaen. Myös ansiopäivärahan perusteella määräytyviä muita etuuksia maksettaisiin korotettuna lain voimaan tulosta alkaen.
Sen sijaan työssäoloehdon täyttymistä laskettaessa yhdistelmätuen pitenemisestä aiheutuva enimmäisajan piteneminen otettaisiin työssäoloehdossa huomioon jo vuoden 2002 alusta.
Ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan palkan muuttumisesta ja etuuden korotuksesta annetaan etuuksien saajille valituskelpoinen päätös tai ilmoitus. Ehdotus johtaa käytännössä uuden etuuspäätöksen tai ilmoituksen antamiseen kaikille kokonaan työttömille ansioon suhteutettua päivärahaa, koulutuspäivärahaa, vuorottelukorvausta ja koulutustuen ansio-osaa saaville henkilöille. Korotuksen takia joudutaan antamaan noin 125 000 päätöstä tai ilmoitusta.
Osittain työttömille henkilöille annetaan sovitellusta päivärahasta päätös noin neljän viikon tai kuukauden välein, joten heidän osaltaan ehdotus ei merkitse päätöstuotannon lisäystä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 16 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentti ja 23 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 16 §:n 2 momentti laissa 1356/1997, 22 §:n 1 momentti laissa 636/2001 ja 23 §:n 1 momentti laissa 1694/1991, seuraavasti:
16 §Palkansaajan oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan
Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka vastaa vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttymisessä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Tässä momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan luetaan puolet työstä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkinatuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa ja 2 a luvussa tarkoitettua tukea.
22 §
Peruspäivärahan suuruus
Peruspäivärahan täysimäärä on 22,22 euroa päivältä.
23 §
Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002 ja sitä sovelletaan päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan lain voimaantulosta alkaen. Lain 16 §:n 2 momentin säännöstä työssäoloehtoon luettavasta työstä sovelletaan kuitenkin vuoden 2002 alusta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2001
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho