Siirry esitykseen
HE 94/2001
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän päätösasiakirjan sekä yleissopimuksen sopimuspuolten ja Islannin ja Norjan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen eräiden märäysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta
Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesä yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn ylessopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän päätösasiakirjan sekä yleissopimuksen sopimuspuolten ja Islannin ja Norjan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta hyväksyi 15 päivänä kesäkuuta 1998 Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehtyyn Schengenin sopimukseen tehdyn pöytäkirjan sekä Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän päätösasiakirjan. Samalla eduskunta myös hyväksyi näitä sopimusjärjestelyjä koskevan voimaansaattamislain sekä näistä johtuvat muutokset poliisilakiin, ulkomaalaislakiin, rikoslakiin ja ampuma-aselakiin.
Schengenin säännöstön tultua sisällytetyksi osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä, Schengenin sopimuksia ei kuitenkaan ole voitu Suomessa kansallisesti voimaansaattaa. Tämän vuoksi Schengenin sopimuksia koskeva voimaansaattamislaki, joka ei ole tullut voimaan, tulisi selvyyden vuoksi kumota. Kumoamista tarkoittava laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Suomi liittyi Scengenin järjestelmään yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa joulukuussa 1996 allekirjoitetuilla liittymissopimuksilla. Euroopan unionin (EU) ulkopuolella olevat Norja ja Islanti liittyivät myös Schengenin säännöstöön näiden maiden ja Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolten välisellä yhteistyösopimuksella.
Hallituksen esitys Suomen liittymisestä Schengenin sopimusjärjestelyyn annettiin eduskunnalle maaliskuussa 1998 (HE 20/1998 vp). Esityksen johdosta eduskunta hyväksyi 1 päivänä kesäkuuta 1998 Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehtyyn Schengenin sopimukseen tehdyn pöytäkirjan sekä Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän päätösasiakirjan. Samalla eduskunta myös hyväksyi näitä sopimusjärjestelyjä koskevan voimaansaattamislain sekä näistä johtuvat muutokset poliisilakiin, ulkomaalaislakiin, rikoslakiin ja ampuma-aselakiin (EV 62/1998 vp). Tasavallan presidentti ratifioi sopimukset ja vahvisti esitykseen liittyvät lait 10 päivänä heinäuuta 1998. Sopimuksia ja voimaansaattamislakia ei kuitenkaan ole voitu voimaansaattaa eikä niitä ole julkaistu Suomen säädöskokoelmassa eikä sen sopimussarjassa.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhtesöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muutamisesta tehtyyn Amsterdamin sopimukseen (SopS 54―55/1999) liittyvän niin sanotun Schengen-pöytäkirjan mukaisesti Schengenin säännöstö on sisällytetty osaksi Euroopan unionia, sellaisena kuin säännöstö on määritelty EU:n neuvoston päätöksissä 1999/435/EY ja 1999/436/EY. Schengenin säännöstön siirryttyä osaksi EY:n lainsäädäntöä on EU:n neuvosto tehnyt uuden yhteistyösopimuksen Norjan ja Islannin kanssa (EYVL L 176/35 10.7.1999), joka korvaa aikaisemman Schengenin sopimuspuolten ja Norjan ja Islannin välillä tehdyn sopimuksen. Amsterdamin sopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999 ja Shengenin säännöstöä on neuvoston edellä mainittujen päätösten mukaisesti sovellettu Pohjoismaissa 25 päivästä maaliskuuta 2001 lähtien.
Suomen liittyminen Schengenin sopimuksiin ja Amsterdamin sopimuksen hyväksyminen haluttiin aikanaan hoitaa erillisillä hallituksen esityksillä, koska Amsterdamin sopimus ei ollut vielä voimassa Schengenin sopimuksia koskevaa hallituksen esitystä valmisteltaessa. Tuolloin katsottiin, ettei Suomi voi täyttää Schengenin sännösten soveltamisen edellytyksiä, ellei sen liittyminen sopimuksiin ole oikeudellisesti voimassa. Tätä prosessia ei haluttu viivästyttää Amsterdamin sopimuksen voimaantulon mahdollisella viivästymisellä.
Schengenin säänöstön siirryttyä osaksi EU:n yhteistyötä Schengenin sopimuksia ei Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen voida EU-oikeudellisesti eikä valtiosääntöoikeudellisestikaan kansallisesti saattaa voimaan. Schengenin säännöstö on EU:n lainsäädännön myötä siirtynyt osaksi Suomessa sovellettavaa normistoa ja sen kansallisesta hallinnoimisestia vastaavat Suomen viranomaiset Schengenin sopimusten ja EU:n asianomaisten elinten päätösten mukaisesti. Suomen kansallisen oikeudellisen tilanteen selkeyttämiseksi tulisi edellä sanotun perusteella 10 päivänä heinäkuuta 198 annettu muutta voimaansaattamatta jätetty laki Schengenin sopimuksia koskeva voimaansaattmislaki kumota.
Asiaa koskevaan hallituksen esitykseen liittyneet muut Schengenin sopimusten soveltamisen vuoksi tarpeelliset kansalliset lainmuutokset on sen sijaan saatettu voimaan (poliisilaki 315/2001, ulkomaalaislaki 179/2001, rikoslaki 234/2001 ja ampuma-aselaki 180/2001). Schengenin säännöstö, sellaisena kuin se on määritelty EU:n neuvoston edellä mainituissa päätöksissä, on julkaistu ulkoasianministeriön ilmoitusella (SopS 23/2001).
Esityksellä selkeytetään Schengenin säännöstön soveltamisen osalta Suomessa voimassa oleva oikeudellinen tilanne. Esitys on luonnoltaan vain muodollinen eikä sillä näin ollen ole taloudellisia, organisaatioon liittyviä tai muita vaikutuksia.
Schengenin säännöstön soveltamisen alkamista ja siihen liittyviä kysymyksiä on valmisteltu useissa ministeriössä. Kysymys sopimuksia koskevan voimaansaattamislain kumoamisesta on ollut EU-ministerivaliokunnan käsiteltävänä. Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä.
Schengenin sopimuksia on EU:n neuvoston päätösten mukaisesti sovellettu Suomessa 25 päivästä maaliskuua 201 lähtien. Schengenin sopimuksia koskevaa voimaansaattamislakia ei ole voitu Suomessa voimaansaattaa. Lain kumoamisella ei ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia, mutta lainsäädäntöteknisistä syistä voimaansaattamislain kumoamista koskeva laki ehdotetaan tulemaan voimaan ensitilassa.
Schengenin sopimuksia koskeva voimaansaattamislaki säädettiin niin sanotussa supistetussa säätämisjärjestyksessä. Laki on siis niin sanottu poikkeuslaki, joka säädöshierarkiassa rinnastetaan tavallisiin lakeihin ja joka voidaan kumota tavallisessa järjestyksessä säädettävälä lailla (HE 1/1998 vp).
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän päätösasiakirjan sekä yleissopimuksen sopimuspuolten ja Islannin ja Norjan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Täten kumotaan Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen tehdyn sopimuksen ja siihen littyvän päätösasiakirjan sekä yleissopimuksen sopimuspuolten ja Islannin ja Norjan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 10 päivänä heinäkuuta 1998 annettu laki.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001
Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2001
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja