Konkurssi - Konkurssipesään kuuluva omaisuus - Sivullisen omaisuus

Diaarinumero:	S2012/700
Taltio:	1537
Antopäivä:	15.8.2014

Ammatinharjoittajina toimineiden lääkäreiden ja osakeyhtiömuotoisen lääkärikeskuksen välisten sopimusten mukaan yhtiö peri lääkäreiden vastaanottopalkkiot ja tilitti niistä kullekin lääkärille sopimuksen mukaan kuuluvan osuuden määräajassa. Lääkäreille suoritettavia osuuksia palkkioista ei ollut pidetty erillään yhtiön muista varoista heidän lukuunsa. Yhtiön kirjanpidossa näitä osuuksia oli käsitelty palkkiotilitysvelkoina. Yhtiö asetettiin konkurssiin. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei lääkäreillä ollut oikeutta saada palkkiosaataviaan vastaavia varoja erotetuiksi yhtiön konkurssipesän muista varoista ja tilitetyiksi heille ennen konkurssivelkojen maksamista.

KonkL 5 luku 6 §

Lääkärikeskus A Oy oli vuokrannut vastaanottotiloja ammatinharjoittajina toimineille lääkäreille. Yhtiön ja lääkäreiden välisten sopimusten mukaan lääkärikeskus huolehti muun muassa lääkäreiden palkkioiden perimisestä potilailta ja palkkioiden tilittämisestä lääkäreille sovitun vuokran vähentämisen jälkeen. Sopimusehtojen mukaan palkkioiden tilitys oli tullut suorittaa kahdesti kuukaudessa viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun palkkio oli suoritettu yhtiölle. Yhtiö oli 26.11.2010 asetettu konkurssiin.

Yhtiön konkurssissa vuokralaisina olleet lääkärit olivat esittäneet palkkioitaan koskevien valvontojen yhteydessä vaatimukset, joiden mukaan palkkiot olivat olleet lääkärikeskuksen hallussa tilitysvelvollisuuksin ja ne tuli erottaa pesän muista varoista sekä tilittää lääkäreille ennen konkurssivelkojen maksua.

Pesänhoitaja hylkäsi jakoluettelossaan etuoikeusvaatimukset perusteettomina, koska lääkäreiden palkkiot oli tilitetty yhtiön pankkitilille, eikä niitä pystytty erottamaan toisistaan. Mainittuja lääkäreiden palkkioita koskeneet valvonnat saivat velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:n mukaisen etuoikeuden.

Käräjäoikeus vahvisti jakoluettelon todeten lääkärinpalkkioiden osalta, että rahasuorituksia ei ollut pidetty erillään konkurssivelallisen muusta omaisuudesta, joten ne kuuluivat konkurssipesään.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Jouko Mynttinen.

Lääkärit valittivat hovioikeuteen ja vaativat vahvistettavaksi, että heidän valvomansa saatavat eivät kuuluneet konkurssipesään ja että ne tuli erottaa konkurssipesän muista varoista sekä tilittää velkojille ennen konkurssivelkojen maksua. Lääkäreille kuuluvat varat olivat erotettavissa yhtiön omaisuudesta ja varat olivat olleet sen hallussa vain tilitysvelvollisuuksin.

Yhtiön konkurssipesä vaati valituksen hylkäämistä.

Hovioikeus lausui perusteluissaan, että konkurssilain 5 luvun 6 §:n mukaan velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus, joka voitiin erottaa velallisen omaisuudesta, ei kuulunut konkurssipesään. Sivullisen omaisuus oli luovutettava omistajalle tai tämän määräämälle sellaisin ehdoin, joiden täyttämistä konkurssipesällä oli oikeus vaatia.

Lainkohdan esitöiden (HE 26/2003 vp) mukaan jos velallisen ja sivullisen omaisuus olivat sekoittuneet toisiinsa, ne olivat menettäneet yksilöitävyytensä. Sekoittuminen voi tapahtua monin eri tavoin. Sivullisen omaisuus oli voitu liittää osaksi velallisen omaisuutta tai kysymyksessä voi olla esine, jota ei voitu erottaa velallisen muusta samanlajisesta omaisuudesta. Erityisesti rahavarojen osalta kysymys yksilöitävyydestä voi olla käytännössä merkityksellinen. Jos velallinen ei ollut pitänyt sivullisen varoja tämän lukuun erillään muista varoistaan, varat eivät olleet yleensä erotettavissa velallisen muista varoista. Jos omaisuus ei ollut erotettavissa velallisen muusta omaisuudesta, sivullinen joutui yleensä tyytymään omaisuuden arvon perusteella laskettavaan jako-osuuteen.

Yhtiön varoista ja veloista laaditusta luettelosta ilmeni, että konkurssiin asettamishetkellä 26.11.2010 sen rahat ja pankkisaamiset olivat olleet 5 108,04 euroa. Yhtiön tileillä tai kassassa ei siten ollut ollut lääkärien saataviksi erotettavissa olevia yli 100 000 euron rahavaroja, mistä syystä yhtiön ja lääkäreiden omaisuuden oli katsottava sekoittuneen. Yksinomaan se seikka, että lääkäreiden saamiset oli yhtiön kirjanpidossa pidetty erillään sen muista varoista, ei antanut aihetta arvioida asiaa tässä suhteessa toisin. Johtopäätöstä tuki myös yhtiön erityistarkastus, jossa todetun mukaan lääkäreiden tilitysvaatimukset olivat yhdenvertaisia muiden etuoikeudettomien saatavien rinnalla, eikä niitä voitu pitää erotettavina muista saatavista tai etuoikeutettuina.

Näillä ja käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla aihetta käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Juusela, Jukka Ketola ja Pertti Mäkilaurila. Esittelijä Tiina Väisänen.

Lääkäreille myönnettiin valituslupa.

Lääkärit vaativat valituksessaan vahvistettavaksi, että heille kuuluvat tilittämättä jääneet varat olivat erotettavissa velallisen varoista ja että ne tuli tilittää heille ennen konkurssivelkojen maksua.

Yhtiön konkurssipesä vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Lääkärikeskus A Oy on vuokrannut vastaanottotiloja ammatinharjoittajina toimiville lääkäreille. Yhtiön ja lääkäreiden välisten sopimusten mukaan yhtiö on huolehtinut muun muassa lääkäreiden palkkioiden perimisestä potilailta sekä palkkioiden tilittämisestä lääkäreille. Sopimusten mukaisesti yhtiö on tilityksen yhteydessä perinyt prosenttimääräisenä osuutena palkkiosta lasketun vuokran.

2. Yhtiö on asetettu 26.11.2010 konkurssiin. Mainitut lääkärit ovat valvoneet konkurssissa palkkiosaataviaan ja katsoneet, että asiakkailta perityt palkkiot eivät olleet tulleet osaksi yhtiön omaisuutta vaan että ne olivat olleet yhtiön hallussa tilitysvelvollisuuksin. Lääkärit ovat vaatineet, että palkkiot tuli erottaa konkurssipesän muista varoista ja tilittää lääkäreille ennen konkurssivelkojen maksamista.

3. Yhtiön kahdella pankkitilillä on ollut konkurssin alkaessa yhteensä 4 608,04 euroa. Kassavaroja on ollut 500 euroa. Lisäksi yhtiöllä on ollut 476 000 euron kauppahintasaaminen liiketoimintansa myymisestä. Muutoksenhakijoina olevien lääkäreiden vaatimukset ovat olleet pääomiltaan yhteensä 172 686,21 euroa.

4. Pesänhoitaja on hylännyt jakoluettelossaan lääkäreiden vaatimukset palkkioiden erottamisesta konkurssipesän muista varoista perusteettomina ja katsonut, että lääkäreillä oli oikeus saada maksu saatavistaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:n mukaisesti. Käräjä- ja hovioikeus ovat pysyttäneet pesänjakajan ratkaisun.

5. Asiassa on kysymys siitä, onko lääkäreille tilittämättä jääneet palkkiot tullut erottaa yhtiön konkurssipesän omaisuudesta ja tilittää ne lääkäreille ennen konkurssivelkojen maksua.

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

6. Konkurssivelkojan asemaa koskevan konkurssilain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan velkojalla on oikeus valvoa saatavansa ja saada sille suoritus konkurssissa. Pykälän 2 momentin mukaan velkoja voi saada konkurssisaatavalleen jako-osuutta rahaksi muutetusta velallisen omaisuudesta, suorituksen vakuutena olevasta velallisen omaisuudesta tai käyttää saatavansa velalliselle olevan velkansa kuittaamiseen siten kuin mainitussa ja muussa laissa säädetään. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:n mukaan velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu konkurssiin luovutetuista varoista, jollei sanotussa laissa erikseen toisin säädetä.

7. Konkurssilain 5 luvun 6 §:ssä säädetään sivullisen omaisuudesta konkurssissa. Sen mukaan velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus, joka voidaan erottaa velallisen omaisuudesta, ei kuulu konkurssipesään. Sivullisen omaisuus on luovutettava omistajalle tai tämän määräämälle sellaisin ehdoin, joiden täyttämistä konkurssipesällä on oikeus vaatia.

8. Konkurssilain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että jos velallisen ja sivullisen omaisuus ovat sekoittuneet toisiinsa, ne ovat menettäneet yksilöitävyytensä. Erityisesti rahavarojen osalta kysymys yksilöitävyydestä voi olla käytännössä merkityksellinen. Jos velallinen ei ole pitänyt sivullisen varoja tämän lukuun erillään muista varoistaan, varat eivät ole yleensä erotettavissa velallisen muista varoista. Joissakin tapauksissa esimerkiksi sivullisen velallisen pankkitilille maksamat varat voivat kuitenkin olla yksilöitävissä (HE 26/2003 vp s. 74).

9. Sivullisen omaisuuden erottamista koskeva konkurssilain 5 luvun 6 § vastaa aikaisemmin voimassa ollutta konkurssisäännön 54 §:ää (803/1996). Korkein oikeus on viimeksi mainitun pykälän tulkintaa koskeneessa ratkaisussaan katsonut, että tilanteessa, jossa konkurssivelallisen pankkitilillä ei ollut suorituksen tapahtuessa ollut lainkaan konkurssivelallisen varoja eikä tilille ollut myöskään suoritettu muita varoja, sivullisen pankkitilille erehdyksessä suorittamat varat olivat yksilöitävissä konkurssivelallisen muista varoista. Sivullisella olisi ollut oikeus saada tilillä olleet varat erotetuksi konkurssipesän varoista (KKO 1993:132).

Erotettavuuden arviointi tässä tapauksessa

10. Asiassa on riidatonta, ettei yhtiö ole pitänyt sille maksettuja lääkärinpalkkioita erillään omista varoistaan, vaan ne ovat ohjautuneet yhtiön kahdelle pankkitilille, joilla on edellä todetuin tavoin ollut varoja konkurssin alkaessa yhteensä 4 608,04 euroa. Muutoksenhakijoina olevien lääkäreiden vaatimukset ovat pääomiltaan yhteensä 172 686,21 euroa.

11. Muutoksenhakijoina olevat lääkärit ovat vedonneet siihen, että yhtiöllä on ollut sopimukseen perustuva velvollisuus tilittää heille asiakkaiden suorittamat lääkärinpalkkiot, vähennettynä lääkärikeskukselle kuuluvalla osuudella. Lääkäreiden ja yhtiön välisen sopimuksen mukaan yhtiö huolehti maksujen perinnästä ja tilitti lääkäreille kuuluvan osuuden viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun maksu oli suoritettu yhtiölle. Yhtiön kirjanpidossa lääkäreille maksettava osuus oli ilmennyt palkkiotilitysvelkana. Edelleen muutoksenhakijat ovat vedonneet siihen, että yhtiöllä oli ollut konkurssiin asetettaessa hovioikeuden päätöksessä mainittujen varojen lisäksi asianajotoimiston asiakasvarojen tilillä 476 000 euron kauppahintasaatava. Saatava oli merkitty pesäluetteloon muihin varoihin ja se on sittemmin myös suoritettu konkurssipesälle.

12. Harkittaessa konkurssilain 5 luvun 6 §:n perusteella sitä, onko velallisena olevan yhtiön hallinnassa ollut sen omaisuudesta erotettavissa olevaa sivullisen omaisuutta, merkityksellistä on se, että lääkäreille suoritettavaa osuutta yhtiön haltuunsa saamista palkkioista ei ole pidetty erillään yhtiön muista varoista lääkäreiden lukuun. Yhtiön pankkitileillä on ollut konkurssiin asettamisen hetkellä varoja vain vähäinen murto-osa siitä määrästä, joka yhtiön olisi tullut suorittaa palkkiotilitysvelkana lääkäreille. Yhtiö on siten määrännyt asiakkaiden maksamina lääkärinpalkkioina haltuunsa saamistaan varoista ja ilmeisesti käyttänyt valtaosan niistä yhtiön muihin menoihin. Lääkäreiden saatavaa vastaava osuus palkkioista on näin ollen sekoittunut yhtiön muihin varoihin. Yhtiön sopimukseen perustuva tilitysvelvollisuus ja se, että tilitettävän saatavan määrä on ollut todettavissa kirjanpidosta, eivät osoita, että yhtiön hallussa olisi sen omaisuudesta erotettavaa muutoksenhakijoille kuuluvaa omaisuutta.

13. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei muutoksenhakijoina olevilla lääkäreillä ole vaatimaansa oikeutta saada saataviaan vastaavat varat erotetuiksi konkurssipesän muista varoista ja tilitetyiksi heille ennen konkurssivelkojen maksamista, vaan että heillä on oikeus saada maksu konkurssipesän varoista jakoluettelossa todetulla etuoikeudella.

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Juha Häyhä, Jukka Sippo, Pekka Koponen ja Jarmo Littunen. Esittelijä Kirsi Kohonen.