1912/11.3.2014Pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä
Asiasanat
koronvaihtosopimus
Hakija ( - - -) kuvaa lausuntopyyntönsä taustan seuraavasti. Rahoittaakseen investointejaan yritys, joka ei ole ns. pieni kirjanpitovelvollinen, on ottanut pankista vuonna 2007 pankkilainan, jonka lainapääoma on 2 miljoonaa euroa, juoksuaika 10 vuotta ja korko Euribor 3 kk + 2,5 %. Yritys on tehnyt saman pankin kanssa koronvaihtosopimuksen, jonka mukaan osapuolet vaihtavat vaihtuvaa ja kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimus on ollut voimassa lainan nostohetkestä alkaen, ja sen juoksuaika sekä nimellispääoma vastaavat lainan juoksuaikaa ja nimellispääomaa. Yrityksen koronvaihtosopimuksen perusteella saama vaihtuva korko vastaa pankkilainasta maksettavaa korkoa, Euribor 3 kk + 2,5 %, ja yritys maksaa kiinteää korkoa 4,5 %. Suojaussuhteesta ei ole laadittu erillistä dokumentaatiota eikä suojaussuhteen tehokkuutta ole testattu.
Yritys laatii kirjanpitonsa ja tilinpäätöksensä kirjanpitolain mukaan ja arvostaa rahoitusinstrumenttinsa kirjanpitolain (1336/1997; jäljempänä "KPL") 5:2 §:n mukaisesti. Hakijan mukaan yritys on käsitellyt koronvaihtosopimuksen tilinpäätöksessään suojaavana, eikä ole kirjannut sopimuksen käypää arvoa (arvostusvoittoa tai -tappiota). Yritys on kirjannut sopimusperusteiset korot lineaarisesti, ajan kulumisen perusteella.
Tilikauden neljännellä kvartaalilla yritys on lyhentänyt pankkilainaa siten, että tilinpäätöshetkellä lainapääomaa on jäljellä 1,8 miljoonaa euroa, Koronvaihtosopimukseen ei ole tehty muutoksia. Tilinpäätöshetkellä koronvaihtosopimuksen markkina-arvo on 450 tuhatta euroa negatiivinen. Markkina-arvo on sopimuksen vastapuolena olevan pankki A:n määrittämä, ja se perustuu markkinakoroilta diskontattujen sopimusperusteisten kassavirtojen nykyarvoon.
Hakija kysyy:
-
Voidaanko yllämainittua johdannaissopimusta käsitellä suojaavana?
-
Jos johdannaissopimukseen voidaan soveltaa kirjanpidossa suojauslaskentaa, onko arvostusvoiton tai -tappion kirjaamatta jättäminen hyvän kirjanpitotavan mukaista?
-
Muuttaako lainapääoman lyhentäminen kannanottoa. Ts. voidaanko koronvaihtosopimusta käsitellä edelleen suojaavana (ja jättää tästä syystä kirjaamatta arvostustappio), vaikka lyhennyksen jälkeen suojauskohteena olevan lainan pääoma on pienempi kuin suojaavan koronvaihtosopimuksen nimellispääoma?
-
Jos koronvaihtosopimusta ei voida enää käsitellä suojaavana, mikä on hyvän kirjanpitotavan mukainen käsittelytapa?
-
Jos yritys järjestelee johdannaissopimuksen uudelleen siten, että yritys purkaa aikaisemman johdannaissopimuksen ja tekee uuden erillisen johdannaissopimuksen, jonka nimellispääoma vastaa lyhennettyä lainapääoma, voidaanko uudelleenjärjesteltyä johdannaissopimusta käsitellä kirjanpidossa suojaavana?
-
Huomioitavaa on, että johdannaissopimuksen sopimusperusteinen vaihtuva korko vastaa edelleen lainan vaihtuvaa korkoa ja että uudelleenjärjestelyyn liittyvä aikaisemman johdannaissopimuksen purkamisesta aiheutunut kuluja käypä arvo sisältyvät kiinteään korkoon marginaalin muodossa. Jos järjestelyä voidaan pitää edelleen suojaavana, voidaanko purkamisesta aiheutuneet kulut sisällyttää edelleen suojaussuhteeseen vai tuleeko niitä käsitellä suojauksesta erillisenä tapahtumana?
Hakijan mukaan lainaan liittyy niin sanottuja kovenanttiehtoja, jotka koskevat muun muassa yrityksen omavaraisuusastetta. Kovenanttiehtojen rikkoutuessa pankilla on mahdollisuus eräännyttää laina välittömästi. Hakija kysyy kovenanttiehtojen esittämisestä tilinpäätöksessä:
-
Mikäli yritys ei ole tilikauden aikana tai tilinpäätöshetkellä rikkonut lainaan liittyviä kovenanttiehtoja, tuleeko kovenanteista antaa tilinpäätöksessä tietoja joko toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa?
-
Mikäli yritys on tilikauden aikana rikkonut lainaan liittyvän kovenananttiehdon mutta tilanne on tilinpäätöshetkeen mennessä korjaantunut esimerkiksi kovenanttiehtojen muuttamisen seurauksena, tuleeko tapahtuneesta esittää toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksessä tietoja?
-
Mikäli lainaan liittyvä kovenanttiehto on tilinpäätöshetkellä rikkoutunut, eikä yritys ole saanut rahoittajalta ns. waiveria, mitä tietoja tilanteesta tulee esittää toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä? Tuleeko lainapääoma esittää tilinpäätöksessä lyhytaikaisena? Huomioitavaa on, että neuvottelut yrityksen ja rahoittajan välillä ovat käynnissä tilinpäätöksen laadintahetkellä. Miten tilanne muuttuisi, jos waiver on saatu tilinpäätöshetken jälkeen?
Hakemusasiassa on kyse velan ja siihen liittyvän johdannaissopimuksen tilinpäätöskäsittelystä, kuten velasta aiheutuvien hoitomenojen ja johdannaissopimuksesta aiheutuvien tulojen ja menojen tuloslaskelmaan merkitsemisestä ja johdannaissopimuksen arvostamisesta sekä järjestelystä annettavista tiedoista.
Kansainvälisiin IFRS-standardeihin perustuva KPL 5:2a § sisältää poikkeussäännöksen sitä edeltävästä 5:2 §:stä. KPL 5:2a §:n mukaan rahoitusvälineet voidaan arvostaa käypään arvoon. Tarkemmat säännökset KPL 5:2a § -perusteisesta menettelyistä on annettu asetuksella 1315/2004, jonka 4 §:ssä säädetään suojauslaskennassa sovellettavasta arvostamisesta ja tilinpäätökseen merkitsemisestä. Pykälän mukaan suojauslaskentamenettelyä koskevien edellytysten mukaisesti määritelty johdannaissopimus voidaan käyvän arvon pääsäännöstä poiketen arvostaa suojauslaskentamenettelyssä edellytetyn määräisenä.
Toisaalta tilanteessa, jossa kirjanpitovelvollinen toimii KPL 5:2 §:n mukaisesti, ei kirjanpitosäännöstö tunne suojausmenettelyä. Toisin sanoen KPL 5:2 § ei salli asetuksessa 1315/2004 säädetyn kaltaista suojauslaskentaa. Koska hakija noudattaa KPL 5:2 §:ää, rajaa lautakunta KPL 5:2a §:n mukaiset menettelyt lausunnon ulkopuolelle. Edellä mainitun perusteella lautakunta pidättyy ottamasta kantaa hakijan kysymyksiin 1 ja 2 järjestelyn tasekäsittelyn kannalta.
Kirjanpitolautakunnan käsityksenä on, ettei koronvaihtosopimuksista tavanomaisesti suoriteta erillistä hankintamenoa. Tämän vuoksi lautakunta pitää tarkoituksenmukaisena rajata tarkastelunsa yksinomaan hankintamenottomiin koronvaihtosopimuksiin.
Kirjanpitolautakunta on lausunnossaan 1878/2011 käsitellyt hakemuksen kanssa vastaavankaltaista tilannetta. Velkapääomaa suojaavasta koronvaihtosopimusjärjestelystä aiheutuvien rahoitusmenojen tuloslaskelmaan merkitsemisestä todettiin seuraava:
"- - sopimusten toimiessa kirjanpitovelvolliselle suotuisasti, olisi sopimusten perusteella koronvaihdon johdosta saavutetut säästöt kirjattava korkomenoja vähentäväksi oikaisuksi. Kirjanpitolautakunta katsoo, että suojaustarkoituksessa saavutetut korkomenojen vähennykset eivät ole rahoitustuottoja vaan luonteensa mukaisesti rahoituskulujen oikaisueränä käsiteltävä erä, joiden huomioon ottamisen jälkeen `rahoituskulut´ osoittaa sopimuksilla suojatun todellisen rahoitusmenojen määrän."
Lautakunta katsoo, ettei nyt kohteena olevan tapauksen osalta ole syytä poiketa edellä mainitun lausunnon ohjeistuksesta. KPL 3:2 §:ssä tavoitteeksi asetetun oikean ja riittävän kuvan mukaista on, että tuloslaskelmaan merkityt rahoituskulut vastaavat kirjanpitovelvolliselle aiheutunutta tosiasiallista kulua liiketoimintaa varten tehdystä vieraan pääoman ehtoisesta rahoitusjärjestelystä. Siten suojaustarkoituksessa tehdyn koronvaihtosopimuksen perusteella saatavat tuotot merkitään järjestelystä johtuvien rahoituskulujen oikaisueräksi.
Hakemuksen kuvaamassa tilanteessa lainasopimuksen muuttuvakorkoinen rahoituskulu merkitään rahoituskulut-tilin veloitukseksi ja kirjanpitovelvollisen johdannaissopimuksen perusteella pankilta saama samamääräinen tulo merkitään rahoituskulut-tilin hyvitykseksi; lisäksi samalle tilille merkitään johdannaissopimuksen perusteella veloitukseksi kiinteäkorkoinen meno.
Kun muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, on järjestelystä tuloslaskelmaan merkittävä rahoituskulujen nettomäärä kiinteän koron suuruinen. Nämä rahoitukseen liittyvät menot jaksotetaan tilikauden kuluiksi KPL 5:1 §:n mukaisesti.
Edellä kuvatussa sopimusjärjestelystä kirjanpitovelvolliselle mahdollisesti aiheutuva taloudellinen hyöty - tilanteessa, jossa maksettava kiinteä korkomeno on alempi kuin lainasopimuksen muuttuvan koron määrä - ei ilmene tuloslaskelmasta.
Toisaalta sellaiset koronvaihtosopimukset, joihin ei liity vastaavaehtoista velkaerää tai muuta suojattavaa kohdetta, käsitellään toisin kuin 2.5 kohdassa siltä osin kuin suojaavaa kohdetta ei ole. Niihin perustuvat tulot merkitään bruttoperiaatteen mukaisesti rahoitustuottoihin ja menot vastaavasti rahoituskuluihin. Suojaavan koronvaihtosopimuksen ja muussa tarkoituksessa tehdyn sopimuksen käsittely tuloslaskelmassa eroaa siten toisistaan edellä kuvatuin tavoin.
KPL 5:2 §:n mukaisessa arvostamisessa saamisiin, rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereihin sekä velkoihin sovelletaan KPL 3 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua erillisarvostuksen periaatetta, jolloin kukin erä arvostetaan erikseen. KPL 5:2 §:n perusteella hakemuksen tarkoittama velka arvostetaan nimellisarvoon. Kun koronvaihtosopimuksella ei ole hankintamenoa, ei sitä KPL 5:2 §:n mukaisesti toimittaessa merkitä taseeseen. Tämän vuoksi arvostamisessa ei ole merkitystä sillä, onko koronvaihtosopimus suojaava vai ei.
KPL 5:2 §:n kannalta hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä on taloudellisesti kyse kiinteäkorkoista velkaa vastaavasta tilanteesta, jossa velkamäärä merkitään taseen vastattaviin ja koronvaihtosopimuksesta annetaan KPL:n ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997) edellyttämät liitetiedot. Koronvaihtosopimusta ei merkitä taseeseen, koska sillä ei ole hankintamenoa. Tässä perustilanteessa tuloslaskelmaan ja taseeseen merkittävät tiedot ovat yhdenmukaiset kiinteäkorkoista lainaa koskevien tietojen kanssa. Varovaisuuden periaatteen (KPL 3:3.1 § 3-kohta) ja KPL 5:2 §:n nojalla koronvaihtosopimuksen kohonneesta arvosta aiheutunutta arvostusvoittoa ei merkitä taseeseen.
Edellä 2.7.1 kohdassa todettu koskee myös negatiivista arvonmuutosta: Realisoitumatonta tappiota ei merkitä taseeseen. Rahoitusomaisuuteen merkittyjen erien arvostamisessa noudatettava alimman arvon periaate ei toimi samalla tavalla taseen ulkopuolisten vastuiden kohdalla. Kun taseeseen ei ole merkitty hankintamenoa, ei tällaisen taseeseen sisältymättömän erän osalta ole riskiä yliarvostuksesta, toisin kuin taseen omaisuuseriin merkittyjen arvojen kohdalla. Kun arvioidaan, onko tietty tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva vastuu muuttunut kirjanpitovelvollisen kannalta taseeseen merkittäväksi velaksi, menettely on erilainen kuin taseen varallisuuserien arvostamisessa: Vailla hankintamenoa olevan sopimuksen tilinpäätöshetken negatiivista markkina-arvoa ei merkitä rahoitusvälineestä aiheutuvaksi velkaeräksi taseeseen, ellei vastuu ole realisoitunut. Realisoitumisen osalta saadaan tarkempaa johtoa vastaisia menoja ja menetyksiä sekä pakollista varausta koskevasta KPL 5:14 §:stä, jota käsitellään jäljempänä kohdassa 2.13.
Tilanteessa, jossa koronvaihtosopimuksen luonne taikka sisältö muuttuu, esimerkiksi lainakomponentin muutosten taikka irtisanomisen johdosta, edellyttää KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitettu oikean ja riittävän kuvan vaatimus tilinpäätöksen laatijalta erityisen huolellista harkintaa. Lainaan liittyvän johdannaissopimuksen arvonmuutokset taikka ehtojen muutokset saattavat aiheuttaa velvoitteita, jotka täyttävät KPL 5:14 §:ssä tarkoitetut vastaisen menetyksen tai pakollisen varauksen tekemisen edellytykset.
2.8. KPA 2:2.3 §:n nojalla on kustakin johdannaislajista esitettävä liitetietona johdannaisten käypä arvo, jos tämä voidaan luotettavasti määritellä, sekä tiedot niiden käytön laajuudesta ja luonteesta, jos johdannaisia ei ole arvostettu KPL 5:2 a §:n mukaisesti käypään arvoon (KPA 2:2.3 §). - Tämä KPA:n säännös ilmentää osaltaan KPL 5:2 §:n mukaisen menettelyn ja KPL 5:2a §:n tarkoittaman arvostamisen välistä eroa.
Lautakunta katsoo, että KPL 3:2.1 §:n nojalla on koronvaihtosopimusjärjestelyn kokonaisuudesta lisäksi esitettävä liitetieto, jos järjestely on lainakovenanttiensa tai muiden ehtojensa perusteella olennainen määrältään tai laadultaan. Liitetietoina ilmoitettavia seikkoja ovat ainakin järjestelyn keskeiset ehdot sekä järjestelystä mahdollisesti johtuvien taseeseen merkitsemättömien vastuiden määrä.
Mikäli järjestelyyn liittyvän yksittäisen johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on muuttunut kokonaan tai osittain, esimerkiksi suojaavasta ei-suojaavaksi, esitetään tästä muuttuneesta käyttötarkoituksesta liitetieto (KPA 2:2.3 §). Jos esimerkiksi aiemmin on kerrottu, että koronvaihtosopimukset ovat suojaavia, selostetaan sopimusten muuttunut luonne.
Johdannaissopimusten arvostuksesta ja muista niitä koskevista seikoista voidaan esittää tietoja esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Johdannaiset sisältävät lainoihin liittyviä koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty korkomenojen suojaamisen tarkoituksessa. Pitkäaikaisten lainojen vaihtuva korko on tällöin sidottu koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Irtisanotuista johdannaissopimuksista johtuva vastuu on merkitty taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Voimassa olevat sopimukset on kuvattu alla.
2012 2011
Koronvaihtosopimus 1
Bullet-lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 10 000 000 10 000 000
Sopimuksen erääntymispäivä 11.11.2024
Vaihtuva korko: 3 kk Euribor + n %
Kiinteä korko: 4,0 %
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 000 000 -1 500 000
Koronvaihtosopimus 2 (Tehty vastaavamääräisen lainan korkomenojen kiinnittämiseksi; ei enää liity lainaan, koska lainapääoma kokonaisuudessa suoritettu)
Jäljellä oleva nimellispääoma 2 000 000 2 000 000
Sopimuksen erääntymispäivä 10.10.2017
Vaihtuva korko: 3 kk Euribor + n %
Kiinteä korko: 4,5 %
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) - 450 000 - 600 000
Enimmäisvastuu 200 000 240 000
Johdannaissopimuksesta aiheutuu vuosina 2013 - 2017 enintään 40 000 euron vuosittainen rahoituskulu. Tämä edellyttää, että 3 kk Euribor on 0 %. Jos vallitseva korkotaso on suurempi, on rahoituskulu vastaavasti tätä määrää pienempi (1 %:n koron vallitessa on vuotuinen koron määrä on 20 000 euroa). Kun 3 kk Euribor on vähintään 2,5 %, ei rahoituskuluja aiheudu lainkaan.
Kirjanpitolautakunta toteaa yleisesti, että arvioitaessa hakemuksessa kuvatun järjestelyn sisällön esittämistä tilinpäätöksessä, tulee lähtökohtana olla oikean ja riittävän kuvan vaatimus (KPL 3:2 §). Tämän vaatimuksen edellyttämiä tietoja arvioitaessa tulee ottaa huomioon kirjanpitovelvollisen taloudellinen asema tilinpäätöksen laatimishetkellä. Olennaiset tiedot eivät siten välttämättä ole samoja tilikaudesta toiseen, vaan tietojen sisältöä ja laajuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kulloisenkin tilinpäätöksen kannalta merkitykselliset kirjanpitovelvollista koskevat seikat ja muut olosuhteet.
Mitä vaikeammassa taloudellisessa asemassa kirjanpitovelvollinen on - arvioituna esimerkiksi oman pääoman riittävyyden tai toiminnan jatkuvuusolettaman kannalta - sitä seikkaperäisemmin on tarpeen esittää tiedot vastuun määrästä ja ehdoista sellaisista taseen ulkopuolisista vastuista, jotka toteutuessaan johtaisivat esimerkiksi oman pääoman menettämiseen.
Lautakunta katsoo edellä kohdassa 2.10 esittämänsä perusteella, että KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitettu oikean ja riittävän kuvan vaatimus edellyttää hakijan kysymyksessä 9 kuvatun tilanteen vaikutusten selostamista tilinpäätöksessä esimerkiksi kohdan 2.8 mukaisesti.
Mitä todennäköisempää on, ett�� hakemuksessa kuvattujen lainakovenanttien ehdot rikkoutuvat, sitä huolellisemmin kirjanpitovelvollisen tulee todentaa, että järjestelyn tietojen ilmoittamatta jättäminen ei vaarantaisi oikeaa ja riittävää kuvan saamista. Kirjanpitolautakunta katsoo, että esimerkiksi silloin, kun rahoittajan kanssa neuvotellaan vielä tilinpäätöksen valmistumishetkellä ehtorikkomuksen hyväksymisestä eli waiverin saamisesta, tulee olennaisiin tase-eriin liittyvät kovenantit kuvata liitetiedoissa taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevan KPA 2:7.2 §:n 5-kohdan nojalla.
KPL 4:7.2 §:n mukaan pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua; muut velat ovat lyhytaikaisia. Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan kuuluvan varovaisuuden periaatteen (KPL 3:3.1 § 3-kohta) mukaisena, että velkaa käsitellään tilinpäätöksessä lyhytaikaisena myös silloin, kun on todennäköistä, että velka erääntyy, esimerkiksi kovenanttien laukeamisen vuoksi seuraavalla tilikaudella. Siten hakemuksessa kuvatussa tilanteessa se velan osa, joka voi erääntyä maksettavaksi yhtä vuotta lyhyemmän ajan kuluttua, merkitään lyhytaikaiseksi.
Edellä kohdassa 2.11 esitetyn nojalla kirjanpitolautakunta toteaa, että hakijan kysymyksissä 7 ja 8 kuvatuissa tilanteissa kovenanteista ei ole tarpeen antaa erityistä selvitystä edellyttäen, ettei tilinpäätöshetkellä vallinnut tilanne ole tilinpäätöksen laatimishetkeen mennessä muuttunut kohdassa 2.13 kuvatun kaltaiseksi.
Kun arvioidaan, onko hakemusasiassa tarkasteltava vastuu muuttunut velaksi, tulee ottaa huomioon järjestelyn olennaisuus, kuten sen ehtojen merkityksellisyys, tilinpäätöksen käyttäjälle tilinpäätösinformaation kokonaisuuteen nähden. Tämän lisäksi on arvioitava eri tulemien toteutumisen todennäköisyyttä kirjanpitovelvollisella tilinpäätöksen laatimishetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella.
Hakemusasiassa olennaisuutta voidaan punnita arvioimalla mitä seuraisi siitä, että velkoja eräännyttäisi koronvaihtosopimuksen. Tällöin sopimuksen 450 000 euron m��äräinen negatiivinen arvo muuttuisi kirjanpitovelvollisen velaksi, joka tulisi realisoituneena tappiona merkitä tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Jos tilinpäätöksen laatimishetkellä kirjanpitovelvollinen pitää käytettävissään olevan parhaan tiedon perusteella todennäköisenä, että lähitulevaisuudessa - esimerkiksi tilinpäätöksen laatimista seuraavan tai sitä seuraavan tilikauden aikana - hakijan suoritettavaksi tulee rahoitusjärjestelystä sellaisia merkittäviä nettomääräisiä rahoitusmenoja, jotka kohdistuvat raportointitilikauteen, ja joista ei ole odotettavissa vastaavaa tuloa, on ne KPL 5:14 §:n mukaisesti kirjattava vastaisina menetyksinä kuluiksi ja siirtovelaksi tai niistä on tehtävä lainkohdan tarkoittama pakollinen varaus. Toisaalta silloin, kun kirjanpitovelvollinen päätyy huolellisesti asiaa punnittuaan kannalle, että todennäköisyys menon toteutumiselle on pienempi kuin toteutumatta jäämiselle, ei tällaisia kirjauksia tehdä.