• HTML

Terveyskantelun oikeusperusteet - Kuntaterveyspalvelujen potilasoikeuksien toteutuminen

Julkaisuja internetissä, Väitöskirja

Väitöstutkimuksessa käsitellään kunnallisiin terveyspalveluihin kohdistuvaa valtion eri viranomaisten tehtävänä olevaa laillisuusvalvontaa, jonka potilas tai joku muu henkilö on pannut vireille niin kutsuttuna terveyskanteluna. Tutkittuja viranomaisia ovat oikeusasiamies, oikeuskansleri, sosiaali- ja terveysministeriö, Etelä-Suomen lääninhallitus sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja korkein hallinto-oikeus. Tutkimusaika oli 1994-2007. Väitöskirjassa tarkastellaan lähemmin noin 300 asiaa.

Yksityiskohtaisempina tutkimusongelmina ovat olleet näytön arviointi ja potilasoikeuksien toteutumiset käytännössä. Väitöskirjassa käsitellään muun muassa perustuslain mukaista vähimmäistoimeentuloa, terveydenhuollon toimenpidettä, terveydenhuollon tarvetta sekä hyvää hoitoa ja kohtelua. Lisäksi selvitetään menettelyasioita, kuten kantelupäätöksen valmistelua, selkeyttä ja perustelemista. Lopuksi aineiston pohjalta tutkitaan esimerkiksi potilaan ja läheisen tiedonsaantioikeutta terveystietoihin.

Terveyskantelupäätökset on jaoteltu perustason asioihin, vaativahkoihin asioihin ja syvällisiin asioihin. Viranomaisittain kaikkiaan terveyskantelu johti kantelijalle myönteiseen tulokseen, niin kutsuttuun toimenpidepäätökseen 2-50 %:ssa asioista. Myönteisyydessä kärjessä olivat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Etelä-Suomen lääninhallitus ja oikeusasiamies.

Hyvän hoidon ja kohtelun asioita oli suhteellisesti saman verran perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja jakaumana asioita oli lukuisista erityiskysymyksistä. Kohteluasioiden osuus oli pienempi mitä esimerkiksi perustasolla potilasasiamiesasioina tai muistutusasioina esiintyy.

Ellilä esittää terveyskantelupäätösten terästämistä potilaan oikeusturvan lisäämiseksi. Sekä menettelyllisiä että laadullisia korjaussuosituksia terveyskantelupäätöksiin esitetään enemmän tai vähemmän yhteensä noin viidesosaan tapauksista. Terveydenhuollon lainsäädännössä ei Ellilän mukaan ole olennaista muutostarvetta. Kysymys on osin terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaadittavan huolellisuustason nostamisesta kohtuulliseksi. Lisäksi kantelulain ja viranomaisten keskittämislain säätäminen olisi paikallaan.

Asiasanat
• Kantelu - Potilaan asema ja oikeudet - Potilasasiakirja - Potilasasiamies - Potilasvahinko - Terveydenhuollon henkilöstö - Terveydenhuolto

Lisätiedot
• Helsingin yliopisto