Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 365/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 §:n, maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muutoksella ammattikorkeakoulut saatettaisiin koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen osalta samaan asemaan kuin yliopistot. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä olisi jatkossa mahdollisuus saada koulutusvähennystä taloudelliselta arvoltaan vastaavaa koulutuskorvausta työntekijöidensä koulutuksen osalta. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiltä poistettaisiin vastaavasti mahdollisuus elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa tehtävään koulutusvähennykseen.

Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että elokuvatuottajille valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen verovapaus laajennettaisiin koskemaan kotimaisten elokuvatuottajien lisäksi Euroopan talousalueella asuvia elokuvatuottajia.

Rajoitetusti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi yleisesti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota.

Lait elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ehdotettava muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Koulutusvähennys

Elinkeinotoimintaa harjoittavalla työnantajalla on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, elinkeinoverolaki) 56 §:n nojalla oikeus tehdä verotuksessaan tietyin edellytyksin ylimääräinen koulutusvähennys. Maataloutta harjoittavalla työnantajalla on vastaavin edellytyksin mahdollisuus koulutusvähennyksen tekemiseen maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 f §:n nojalla. Kyseisissä lainkohdissa on kuitenkin erikseen säädetty, että koulutusvähennykseen ei ole oikeutta tuloverolain (1535/1992) 20 ja 21 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a §:ssä tarkoitetulla yliopistolla eikä yhdistyksillä ja säätiöillä.

Työnantajalla, jolla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella, on mahdollisuus saada valtiovarainministeriön tai Työttömyysvakuutusrahaston myöntämää koulutuskorvausta koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) nojalla. Lain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen (koulutuskorvaus) työnantajalle, jolla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain 56 §:n 6 momentin tai maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n 6 momentin perusteella.

Tuloverolakiin on vuoden 2015 alusta lisätty uusi ammattikorkeakoulujen verotusta koskeva 21 b §. Pykälän mukaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta ammattikorkeakoulut suorittavat veroa kunnalle ja seurakunnalle alennetun veroprosentin mukaan. Sääntely vastaa yliopistoja koskevaa tuloverolain 21 a §:n sääntelyä. Tuloverolain 21 b §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

Elokuvatuottajan tuotantotuki

Elinkeinoverolain 4 §:n mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Erilaiset elinkeinotuet ovat siten veronalaisia muiden elinkeinotoiminnan tuottojen tapaan. Tästä poiketen kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki on säädetty erikseen verovapaaksi tuloksi elinkeinoverolain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa. Kyseisiä tukia maksettiin vuonna 2013 yhteensä noin 17 miljoonaa euroa ja myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin yhteensä noin 450. Elokuvatuotantoon kohdistuvat menot ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia elinkeinoverolain 7 §:n nojalla.

Syksyllä 2014 hallitus ehdotti elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistamista hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 122/2014). Eduskunta ei hyväksynyt verovapauden poistamista koskevaa ehdotusta.

Elokuvatuottajien tuotantotuen myöntää pääsääntöisesti Suomen elokuvasäätiö. Sen lisäksi Audiovisuaalinen taidetoimikunta myöntää tuotantotukena laatutukea, joka on kuitenkin määrältään pieni. Vuonna 2014 laatutuen määrä oli 360 000 euroa. Elokuvatuottajille myönnettävä tuotantotuki perustuu elokuvataiteen edistämisestä annettuun lakiin (28/2000) ja sen nojalla annettuun asetukseen (843/2007). Myönnettyyn tukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Suomen elokuvasäätiön myöntämät tuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaista valtiontukea. Suomen elokuvasäätiön elokuvatuotannon tukiohjelma on mukautettu Euroopan komission asetuksen (EU) n:o 651/2014 (ryhmäpoikkeusasetus tai RPA) mukaiseksi siten, että uusi mukautettu tukiohjelma tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Tuen tulee täyttää RPA:n 1—9 artikloissa (Yhteiset säännökset) ja 54 artiklassa (Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat) säädetyt ehdot. Suomen elokuvatuotannon ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tukiohjelma ilmoitettiin komissiolle tammikuussa 2015. Edellinen Suomen elokuvatuotannon tukiohjelma on ilmoitettu komissiolle vuonna 2007. Tätä koskeva komission päätös on annettu 26 päivänä marraskuuta 2008, K(2008) 6350 lopullinen.

Rajoitetusti verovelvollisen pääomatuloverotus

Rajoitetusti verovelvollisen pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosentin mukaan. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 40 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosentin mukaan.

2 EU:n valtiontukea koskeva lainsäädäntö ja elokuvatuottajan tuotantotuen verovapaus

Valtiontuesta on säädetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Unionin valtiontukisääntelyn näkökulmasta peruste valtiontukea koskevien säännösten soveltamiselle verotustoimenpiteeseen on se, että toimenpiteellä saadaan aikaan poikkeus yleisen verojärjestelmän soveltamisesta jäsenvaltioiden tiettyjen yritysten eduksi.

Komissio on antanut useita tiedonantoja ja suuntaviivoja, jotka liittyvät valtiontukea koskevaan sääntelyyn. Komissio on 17 päivänä tammikuuta 2014 lisäksi käynnistänyt julkisen kuulemisen uudesta valtiontuen käsitettä koskevasta tiedonantoluonnoksesta valtiontukiuudistukseen liittyen.

Valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen annetussa tiedonannossa (1998/C 384/03) on tarkennettu verotuksen kautta kanavoitavan valtiontuen tunnusmerkkejä seuraavasti:

— tuensaajien on saatava toimenpiteestä etua, joka keventää niiden taloutta yleensä rasittavia maksuja;

— etuuden on oltava jäsenvaltioiden myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki;

— toimenpiteen tulee vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan;

— toimenpiteen on oltava erityinen tai valikoiva siten, että se suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa eikä valikoivuutta voida perustella yleisen verojärjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella.

Jos verotoimenpiteen katsotaan olevan erityinen tai valikoiva siinä suhteessa, että se suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa eikä valikoivuutta voida perustella yleisen verojärjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella, verotoimenpide katsotaan vakiintuneen menettelytavan ja oikeuskäytännön mukaan valtiontueksi. Esimerkiksi tietylle toimialalle kohdistuva verovapaus muodostaa lähtökohtaisesti edun valtiontukinäkökulmasta. Näin ollen elokuvatuottajan tuotantotuen verovapautta on pidettävä valtiontukena.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin elokuvatuottajien tuotantotuen verovapautta ei ole ilmoitettu voimassaolevana tukena komissiolle.

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävästä yhteismarkkinoille sopivaksi katsottavasta valtiontuesta on säädetty ryhmäpoikkeusasetuksessa ja erityisesti sen audiovisuaalisia teoksia edistäviä tukiohjelmia koskevassa 54 artiklassa. Valtiontukinäkökulmasta elokuvatuottajan tuotantotuen verovapaus liittyy keskeisesti elokuvatuottajille myönnettävään tuotantotukeen. Tämän vuoksi tuotantotuen verovapaudesta johtuva valtiontuki on ilmoitettu komissiolle samanaikaisesti, kun Suomen elokuvasäätiön elokuvatuotannon tukiohjelma ilmoitettiin tammikuussa 2015.

Ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 5 alakohdan mukaan ryhmäpoikkeusasetusta ei sovelleta valtiontukitoimenpiteisiin, jotka ovat niihin liittyvien ehtojen tai niiden rahoitustavan vuoksi unionin oikeuden vastaisia. Tämä koskee erityisesti tukitoimenpiteitä, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on oltava päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että sen on oltava pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon. Vaatimus, jonka mukaan tuensaajalla on oltava tuen maksamisajankohtana toimipaikka tai sivuliike tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, on kuitenkin sallittu. Audiovisuaalisia teoksia edistävien tukiohjelmien osalta on 54 artiklan 10 alakohdassa lisäksi todettu, että tukea ei saa varata yksinomaan oman valtion kansalaisille, ja tuensaajilta ei saa edellyttää kansallisen kauppaoikeuden mukaisesti perustetun yrityksen asemaa.

3 Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset

Koulutusvähennys

Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt ehdotetaan saatettavaksi koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen osalta samaan asemaan kuin yliopistot. Tämän vuoksi elinkeinoverolakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä ei olisi mahdollisuutta koulutusvähennyksen tekemiseen. Tämän johdosta elinkeinoverolain 56 §:n 6 momenttiin ja maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n 6 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta tuloverolain 21 b §:ssä tarkoitetuista ammattikorkeakouluosakeyhtiöistä. Jatkossa ammattikorkeakouluosakeyhtiöt voisivat saada koulutusvähennystä taloudelliselta arvoltaan vastaavaa koulutuskorvausta. Ammattikorkeakoulujen sääntely vastaisi siten yliopistoja koskevaa sääntelyä. Muutos parantaisi ammattikorkeakoulujen asemaa, koska voimassa olevan sääntelyn mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä ei ole oikeutta koulutuskorvaukseen.

Koulutuksen korvaamisesta annetun lain soveltamisala on rajattu koskemaan elinkeinoverolain 56 §:n 6 momentissa ja maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n 6 momentissa tarkoitettuja työnantajia. Mahdollisesti on myös muita työnantajia, jotka jäävät koulutuskorvauksen ja koulutusvähennyksen ulkopuolelle. Mahdolliset muut muutokset edellyttäisivät kuitenkin myös koulutuksen korvaamisesta annetun lain tarkastelua. Näin ollen tässä esityksessä ehdotettu muutos on rajattu koskemaan pelkästään ammattikorkeakouluosakeyhtiöitä.

Elokuvatuottajan tuotantotuki

Elokuvatuottajan tuotantotuen verovapautta koskevan säännöksen saattamiseksi EU-oikeuden mukaiseksi ehdotetaan, että elinkeinoverolain 6 §:n 1 momentin 5 kohdasta poistetaan elokuvatuottajan kotimaisuusvaatimus. Tällöin säännös täyttäisi ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset vaatimukset. Tuotantotuen verovapautta ei kuitenkaan ole perusteita laajentaa koskemaan muita kuin Euroopan talousalueella asuvia verovelvollisia. Sen vuoksi mainitussa lainkohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että Euroopan talousalueella asuvalle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki ei ole veronalaista tuloa. Elinkeinoverolain säännöksiä sovelletaan ulkomailla asuviin verovelvollisiin silloin, kun nämä harjoittavat toimintaa Suomessa kiinteästä toimipaikasta käsin. Tällöin Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tulos lasketaan elinkeinoverolain säännösten mukaisesti.

Kotimaisuusvaatimuksesta luopuminen poistaisi myös säännöksen mahdollisen EU-oikeuden mukaisen sijoittautumisvapauden vastaisuuden. Euroopan unionin toiminnasta solmitun sopimuksen 49 artiklassa kielletään rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisten vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle. Vuonna 1992 Euroopan talousalueesta solmitun sopimuksen nojalla Euroopan unionin toiminnasta solmitun sopimuksen mukaisia perusvapauksia sovelletaan soveltuvin osin myös Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa.

Elokuvatuottajan tuotantotuella tarkoitettaisiin komissiolle ilmoitettua tukiohjelmaa vastaavasti Suomen elokuvasäätiön myöntämää kehittämistukea ja tuotantotukea. Lisäksi elokuvatuottajan tuotantotukena pidettäisiin Audiovisuaalisen taidetoimikunnan myöntämää laatutukea.

Rajoitetusti verovelvollisen pääomatuloverotus

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 15 §:n 1 momentissa säädetään pääomatulosta suoritettavasta verosta. Rajoitetusti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi yleisesti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota. Pääomatulosta suoritettavan korkeamman verokannan soveltamisen rajaa alennettaisiin nykyisestä 40 000 eurosta 30 000 euroon ja ylempi verokanta korotettaisiin nykyisestä 32 prosentista 33 prosenttiin.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Koulutusvähennystä koskevaa elinkeinoverolain 56 §:ää ja maatilatalouden tuloverolain 10 f §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Verotuksessa vahvistettujen koulutusvähennysten määristä ei siten ole vielä olemassa tilastotietoa. Elinkeinoverolain 56 §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä koulutusvähennyksen on arvioitu alentavan yhteisöveron tuottoa vuonna 2014 yhteensä noin 57 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen elinkeinotoiminta on vain pieni osa niiden kaikesta toiminnasta ja suurin osa toiminnasta jää verotuksen ulkopuolelle. Ehdotetun muutoksen jälkeen ammattikorkeakouluosakeyhtiöt olisivat koulutuskorvausjärjestelmän piirissä työntekijöihinsä liittyvän koulutuksen osalta myös silloin, kun toimintaa ei pidetä elinkeinotoimintana, joten ehdotetut muutokset parantavat ammattikorkeakoulujen taloudellista asemaa tältä osin. Ammattikorkeakoulujen koulutusvähennyksen poistamisella arvioidaan olevan hyvin vähäinen merkitys yhteisöveron tuottoon.

Suomen elokuvasäätiö tai Audiovisuaalinen taidetoimikunta eivät ole vuonna 2013 maksaneet elinkeinoverolain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaista tuotantotukea ulkomaisille elokuvatuottajille. Kotimaisille elokuvatuottajille tuotantotukea on myönnetty vuonna 2013 yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta kotimaisten elokuvatuottajien verotukseen. Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden laajentamisella kattamaan Euroopan talousalueella asuvat elokuvatuottajat ei arvioida käytännössä olevan vaikutuksia yhteisöveron tuottoon.

Ehdotetuilla muutoksilla olisi vain hyvin vähäinen vaikutus yhteisöveron tuottoon, eikä muiden veronsaajien jako-osuuksia ehdoteta näiden veroperustemuutosten johdosta alennettaviksi.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

4.2 Hallinnolliset vaikutukset

Koulutusvähennysmahdollisuuden poistaminen ammattikorkeakouluilta ja niiden siirtyminen pelkästään koulutuskorvausjärjestelmään vähentäisi jossain määrin Verohallinnon työmäärää. Muutoksen ei arvioida merkittävästi lisäävän koulutuskorvauksia myöntävän Työttömyysvakuutusrahaston työmäärää. Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden laajentamisella ei arvioida olevan hallinnollisia vaikutuksia.

5 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Verohallinto ja Työttömyysvakuutusrahasto.

6 Voimaantulo

Lait elinkeinoverolain muuttamisesta ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Koulutusvähennystä koskeva muutosehdotus parantaisi ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden asemaa. Elokuvatuottajan tuotantotuen verovapauden muutosehdotuksella ei olisi vaikutusta kotimaisten elokuvatuottajien verotukseen. Tämän vuoksi lakeja ehdotetaan sovellettaviksi ensimmäisen kerran verovuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2016 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 §:n 1 momentin 5 kohta, ja 56 §:n 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, ensiksi mainittu laissa 1077/2008 ja viimeksi mainittu laissa 1258/2013, seuraavasti:

6 §

Veronalaista tuloa eivät ole:


5) Euroopan talousalueella asuvalle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki;


56 §

Koulutusvähennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta tuloverolain 20 ja 21 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a §:ssä tarkoitetulla yliopistolla, 21 b §:ssä tarkoitetulla ammattikorkeakouluosakeyhtiöllä eikä yhdistyksillä ja säätiöillä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.


2.

Laki maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 f §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1259/2013, seuraavasti:

10 f §

Koulutusvähennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta tuloverolain (1535/1992) 20 ja 21 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a §:ssä tarkoitetulla yliopistolla, 21 b §:ssä tarkoitetulla ammattikorkeakouluosakeyhtiöllä eikä yhdistyksillä ja säätiöillä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.


3.

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1240/2013, seuraavasti:

15 §

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosentin mukaan. Siltä osin kuin vero-velvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 33 prosentin mukaan.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.


Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
ANTTI RINNE

Erityisasiantuntija
Tarja Järvinen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.