
Seurattu SDK 50/2012 saakka.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) nojalla:
1 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
Opintotukea voidaan myöntää myös kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa suoritettavaan muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Lisäksi opintotukea voidaan myöntää muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettäviin kotitalousopintoihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen, vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen sekä maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. (6.4.2011/299)
Opintotukilain (65/94) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksena pidetään oppilaitosta, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma taikka jonka toimintaa valtio tukee.
Kansaneläkelaitos voi oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen, jos oppilaitoksen antama koulutus tasoltaan vastaa 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten antamaa koulutusta. Lisäksi edellytetään, että oppilaitoksella on taloudelliset edellytykset toiminnalleen ja se on toiminut vähintään vuoden ajan. (4.4.1997/292)
3 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Opintojen katsotaan edistyvän siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon kyseisiä opintoja varten määritellyssä tukiajassa, jos opintosuorituksia on keskimäärin 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti.
Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään:
1) 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta; tai
2) 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti ja 2 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta.
Opintojen katsotaan määräajassa edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt. Kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti edellä tarkoitetun lukuvuoden alusta lukien tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.
Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opintopiste tukikuukautta kohti tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso voi olla seurantalukuvuosi tai seurantalukuvuosi ja sitä seuraava syyslukukausi.
Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Kun opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että opintosuorituksia on ollut keskimäärin vähemmän kuin 2 opintopistettä tukikuukautta kohti seurantalukuvuoden ajalta, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.
5 § on kumottu A:lla 22.6.2005/508.
Tukikuukausien lukumäärä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
1) 37, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä;
2) 42, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä.
Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
1) 24, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä;
2) 28, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä;
3) 33, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä;
4) 37, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.
Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä on kuitenkin yhteensä enintään:
1) 55, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä;
2) 60, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä;
3) 64, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä.
Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
1) 60, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä;
2) 64, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.
Tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
1) 37, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä;
2) 42, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä;
3) 46, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä;
4) 51, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä.
Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
1) 19, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä;
2) 24, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä.
Opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys opintotukilain 7 a §:ssä tarkoitetuista pidentämisen edellytyksistä. Jäljellä olevien opintojen laajuudesta on esitettävä tiedekunnan, osaston tai opetusta antavan laitoksen vahvistama selvitys sekä opintosuunnitelma. Keskeneräisestä lopputyöstä on esitettävä työn ohjaajan lausunto työn vaiheesta ja jäljellä olevasta työmäärästä.
Opintojen voidaan katsoa olevan suoritettavissa enintään yhden lukuvuoden aikana, jos opiskelija esittää tätä tarkoittavan opintosuunnitelman ja selvityksen siitä, että tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuus on enintään 75 opintopistettä.
8 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
Opintotukilautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Opintotukilautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. (5.6.1998/401)
Opintotukilain 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa Kansaneläkelaitoksen ja korkeakoulun välisessä sopimuksessa tulee laissa mainittujen asioiden lisäksi sopia ainakin seuraavista asioista:
1) sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus ja ohjaus sekä
2) sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.
Korkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.
12 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
Asumislisän kuukausimäärä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa.
Jos opiskelija esittää selvityksen siitä, että häneltä perittävä kuukausivuokra on edellä mainittua määrää korkeampi, asumislisänä maksetaan vuokran määrä kuitenkin enintään opintotukilain 14 a §:ssä säädetty ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä. (15.12.2005/1039)
Opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 16 d §:n mukaisen opintolainavähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan pidentämisestä. Pyynnössä tulee esittää selvitys opintotukilain 16 e §:n mukaisista pidennykseen oikeuttavista seikoista. Pyyntö on tehtävä joko opintotukilain 16 f §:n 3 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön tai opintolainavähennystä koskevan hakemuksen yhteydessä.
Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa omista rekistereistään, voidaanko selvityksen esittäjän opintolainavähennykseen oikeuttavaa aikaa pidentää. Jos hakemuksen perusteena on tieto asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittamisesta taikka muu seikka, jonka ei voida katsoa olevan Kansaneläkelaitoksen tiedossa, hakijan tulee toimittaa siitä selvitys Kansaneläkelaitokselle.
Jos opintolainavähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisajan pidentämiseen oikeuttava seikka ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidennysperuste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähintään kuukautta, opintolainavähennykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. Pidennys kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana peruste on voimassa pidempään. Jos tällainen pidennysperuste on voimassa kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan se näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiseen.
Jos lainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään kuukauden kestäviä eri perusteista aiheutuvia opintolainavähennykseen oikeuttavia seikkoja, pidennysperusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana lainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
16 § on kumottu A:lla 18.2.2000/160.
17 § on kumottu A:lla 25.10.2001/865.
18 § on kumottu L:lla 9.8.2002/691.
Opintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Takautuvat etuuserät voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.
Toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Ahvenanmaan maakunnan opintotukijärjestelmän mukaisen opintolainan saajan tulee toimittaa Kansaneläkelaitokselle selvitys siitä, että hänellä on opintotukilain mukaista opintolainaa vastaavaa opintolainaa. Lisäksi hänen tulee toimittaa tämän lainan osalta selvitys tuloverolain 127 d §:n 2 momentissa tarkoitetusta opintolainan määrästä sekä tuloverolain 127 d §:n 4 momentissa tarkoitetuista opintolainan lyhennyksistä.
20 a § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
21 § on kumottu A:lla 25.4.1997/370.
22 § on kumottu L:lla 9.8.2002/691.
23-24 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.
25 § on kumottu A:lla 31.1.2002/83.
Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on seitsemän prosenttia.
26 a § on kumottu A:lla 25.10.2001/865.
Ks. L 865/2001 voimaantulosäännös.
Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
1) seurata opintotukilain täytäntöönpanoa ja opintotuen yleistä kehitystä;
2) tehdä esityksiä ja aloitteita opintotuen kehittämiseksi;
3) edistää ja kehittää opintotuen toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;
4) antaa lausuntoja opetusministeriölle ja kansaneläkelaitokselle;
5) seurata opintotukilain mukaista päätöksentekoa ja maksamista;
6) seurata opintotukilautakuntien toimintaa; sekä
7) suorittaa muut opetusministeriön sille antamat opintotukeen liittyvät tehtävät.
Valtioneuvosto asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukuntaan kuuluu 14 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi Kansaneläkelaitosta, neljä opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia. Opiskelijoita edustavista jäsenistä yksi edustaa yliopisto-opiskelijoita, yksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, yksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja yksi lukiokoulutuksen opiskelijoita. (12.3.2009/164)
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.
Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Opetusministeriö päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
Asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijoille 1 päivän kesäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle ja muille opiskelijoille 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle voidaan myöntää aikuisopintorahaa vain 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen aloitettuihin opintoihin.
Kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisen opintolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opintolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon. (25.10.2001/865)
3 momentti on kumottu A:lla 14.12.2000/1133.
Tämän asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua korkoa sovelletaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen perittäviin korkosaataviin. (16.12.1994/1199)
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä, mitä edellä säädetään, opintotukilain (28/72) mukaisen opintolainan enimmäiskorko vahvistetaan vuoden 1996 alusta lukien 0,6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin se markkatalletusten keskikoron muutoksen perusteella olisi.
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 1995. Tätä asetusta sovelletaan kevätlukukauden 1995 alusta lukien.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997. 13 §:ää sovelletaan kuitenkin 1 päivästä elokuuta 1997 lukien.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt asumislisät muutetaan tämän asetuksen 15 §:n mukaisiksi 1 päivästä tammikuuta 1998. Jos opiskelija ei kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan pyynnöstä selvitä asuntonsa omistajaa tai vuokranantajaa, asumislisä tarkistetaan 15 §:n mukaiseksi samasta ajankohdasta lukien.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.
Opintotukiasiain neuvottelukuntaan määrätään 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu uusi jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä 1 päivästä toukokuuta 1997 asetetun neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä mitä 3 §:ssä säädetään, on opiskelija, jolle on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen säännöksen nojalla myönnetty opintotukea, oikeutettu opintotukeen niiden opintojen loppuun saattamiseksi, joihin opintotuki on ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetty.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa alkaneiden opintojen osalta lukuvuoden 1998–1999 tukiaikaa ei tarkisteta 7 §:n perusteella.
Asetuksen 7 §:n 1 momenttia ja 14 §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999 lukien.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Kumottua 26 a §:ää sovelletaan edelleen vuosia 1998, 1999 ja 2000 koskeviin opintotuen takaisinperintöihin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2002–2003 myönnettäviin opintolainoihin. Asetuksen 24 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2003–2004 myönnettäviin opintolainoihin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan 8 päivänä huhtikuuta 1994 annetun opintotukiasetuksen (260/1994) 10 §:n 2 momentti sekä 18 ja 22 §, sellaisena kuin niistä on 22 § asetuksessa 401/1998.
HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004. Ennen asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen edistymisen riittävyyttä arvioitaessa sovelletaan ennen asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä lokakuuta 2001 annettu opetusministeriön asetus opintotuen asumislisän määrästä alhaisen vuokratason maissa (931/2001).
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tätä asetusta sovelletaan opintosuorituksiin, jotka on mitoitettu opintopisteinä. Opintoviikkoina mitoitettujen opintojen edistymisen riittävyyttä arvioitaessa sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Tämän asetuksen 7 a §:n 2 momenttia sovelletaan opintosuorituksiin, jotka on mitoitettu opintopisteinä. Opintoviikkoina mitoitettuihin opintosuorituksiin sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Asetusta sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2005 lukien.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen edistymisen riittävyyden arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Asetuksen 6 §:n opintotukeen oikeuttavaa aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin aloitettuihin opintoihin. Ennen tätä ajankohtaa aloitettuihin opintoihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Opinnot katsotaan aloitetuiksi 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin, jos opiskelija on ottanut opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.