Vuorotyö
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.7.2019/872 Työaikalaki
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir 2003/88/EY EPNDir 2003/88/EY tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 (työaikadirektiivi)
- Säädökset > Lainsäädäntö605/1996Työaikalaki (kumottu)
- EHS-säädösseurantaTyöaikalakia uudistettiin kokonaisuudessaanSäädösnumero: 872/2019
Julkaisupäivä: 25.9.2019 - Uutiset
15.6.2023 11.29
Hovioikeus: Kun jo yksipuolinen ehdon muuttaminen rinnastuu irtisanomiseen, ei sillä, että työntekijä on myöhemmin itse irtisanoutunut, ole merkitystä arvioitaessa hänen oikeuttaan yhteistoimintalain (334/2007) mukaiseen hyvitykseen - tuomittua 7.500 euron hyvitystä ei alennettuHO:ssa kysymys oli siitä, oliko osastovastaavan tehtävästa vuorotyöhön siirretyllä lähihoitajalla oikeus yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 §:n mukaiseen hyvitykseen, kun hänen työsuhteensa ei ollut päättynyt yhtiön irtisanomana, vaan hänen työsuhteensa oli jatkunut työsuhteen ehtojen muuttamisen jälkeen. Jos katsottiin, että lähihoitajalla oli oikeus hyvitykseen, ratkaistavana oli vielä kysymys hyvityksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
3.10.2022 11.50
Työntekijälle ei annettu viikonloppuvuoroja - hovioikeuskin katsoi yhtiön toimitusjohtajan olevan vastuussa siitä, että työntekijä oli asetettu epäedulliseen asemaan etnisen taustansa vuoksiHO katsoi, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää, että viikonloppuvuorojen poisottaminen A:lta ei ollut ollut A:n oman toiveen mukaista. Esitetyn näytön perusteella vastaaja ei ollut myöskään pyrkinyt A:n mielipidettä asiasta selvittämään, vaikka tähän olisi ollut mahdollisuus. KO:n tuomion lopputulosta, jolla vastaaja oli tuomittu työsyrjinnästä 30 ps rangaistukseen ja korvamaan A:lle henkisestä kärsimyksestä 800 euroa, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.10.2022) - Uutiset
22.6.2022 14.00
Työneuvosto: Mahdollistavatko ei-äkilliset ja ennalta tiedossa olevat tilanteet vuorokausilevon tilapäisen lyhentämisenTN toteaa lausunnossaan mm., että vuorokausilevon lyhentämisen edellytysten täyttyminen on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Näin ollen STTK ry:n lausuntopyynnössä esille ottamiin tilanteisiin (pitkät sairauslomat, työnantajan järjestämä koulutus ja vuosilomat), voi liittyä sellaisia tosiseikkoja, jotka johtavat yksittäisen tai useamman työntekijän vuorokausilevon lyhentämisen tarpeeseen. Mitkään mainituista tilanteista ei kuitenkaan pelkästään voi täyttää työaikalain 25 §:n 3 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Siltä osin kuin on kysymys työaikalain 25 §:n 3 momentin 7 kohdan tulkinnasta, työneuvosto viittasi vuoden 1996 työaikalain perusteluihin. Niissä todetulla tavalla 7 kohdassa on kysymys työstä, jota on välttämätöntä jatkaa, jotta toiminnan jatkuvuus ei vaarannu. Vaarantuminen voi liittyä muun ohessa suoritettavan työn prosessiin tai asiakkaiden turvallisuuteen (esim. potilasturvallisuus). - Uutiset
14.6.2022 7.48
Työterveyslaitos: Yli 50-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen Ikääntyneiden työntekijöiden unen laatu kärsii yötyössä ja palautuminen vaativista työvuoroista vie aiempaa enemmän aikaa. Uusien tutkimustulosten perusteella Työterveyslaitos suosittelee yli 50-vuotiaille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu, joka lisää vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, on osoittautunut toimivaksi työkaluksi myös ikääntyvillä työhyvinvoinnin tukemisessa. - Uutiset
23.9.2021 9.00
Työtuomiostuin tulkitsi kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä - Teollisuusliiton kanne hylättiinTyöaika - Työehtosopimuksen tulkinta - Työviikko - Vuorotyö - Uutiset
16.8.2021 14.30
Työterveyslaitos tutki kaupan alan työaikoja ja niiden yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiinTutkimus- ja kehittämishankkeessa muotoiltiin myös palautumista tukevat ehdotukset S-ryhmän alueosuuskauppojen työvuorosuunnittelun tueksi. - Uutiset
17.3.2021 11.42
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen YTL:n yhteydessä – KKO:2021:17Korkeimman oikeuden tuomio koskettaa mielenkiintoista kysymystä työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen edellytyksistä ja menettelytavoista. Uusi tuomio koskee kyseisen ehtomuutoksen ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain välistä suhdetta. Tapauksessa työnantaja oli neuvotellut työaikoja koskevasta ehtomuutokset yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti mutta korkeimman oikeuden mukaan asiasta olisi pitänyt neuvotella lain 8 luvun mukaisesti, koska kyse oli irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta. Tuomion mukaan irtisanomisperusteinen ehtomuutos rinnastuu irtisanomiseen. Oma käsitykseni on se, että kaikki oikeusasteet yhdistivät tuomioissaan yhteistoimintalain rikkomisen arviointiin virheellisesti sen, millä edellytyksin kyseinen toimenpide voidaan yhteistoimintalain mukaisten edustuksellisten neuvottelujen jälkeen toteuttaa yksilötasolla. - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
1.11.2019 10.30
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2020 - merkittävin uudistus on joustotyöaikaUudessa työaikalaissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Työajan määrittämisestä paikkasidonnaisesti luovutaan merkittävissä määrin ja työaikalakia sovelletaan jatkossa mm. etätyöhön. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei edelleenkään lueta työajaksi, ellei se ole samalla työsuoritus. - Uutiset
24.9.2019 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen soveltamisesta - oikeus työskennellä vakituisessa työvuorossa lasten hoitamiseksiEspanjalainen ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, joka koskee sitä, että henkilöltä on evätty oikeus työskennellä vakituisessa työvuorossa lastensa hoitamiseksi. EUT katsoo asiassa ennakkoratkaisunaan, että vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annettua neuvoston direktiiviä 2010/18/EU on tulkittava siten, ettei sitä sovelleta pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen kansalliseen säännöstöön, jonka mukaan työntekijällä on huollettavinaan olevien alaikäisten tai perheenjäsentensä välittömäksi hoitamiseksi oikeus lyhentää tavanomaista työaikaansa siten, että hänen palkkansa vähenee samassa suhteessa, mutta hän ei voi silloin, kun hänen tavanomainen työskentelyjärjestelmänsä on vuorotyötä, päästä vakituiseen työvuoroon ja säilyttää samalla tavanomainen työaikansa. - Uutiset
20.9.2018 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu imettävien työntekijöiden suojelustaEnnakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 92/85/ETY – 4, 5 ja 7 artikla – Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu – Imettävä työntekijä – Yötyö – Vuorotyö, jota tehdään osittain yöaikaan – Työtehtävien aiheuttamien riskien arviointi – Ehkäisevät toimenpiteet – Kyseessä olevan työntekijän suorittama riitauttaminen – Direktiivi 2006/54/EY – 19 artikla – Tasa-arvoinen kohtelu – Sukupuoleen perustuva syrjintä – Todistustaakka - Uutiset
12.4.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Työvuorosuunnittelun vaikeudet eivät syrjäytä lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaKorkein oikeus antoi vastikään merkittävän uuden tuomion lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaiselle työntekijälle. Korkein oikeus linjasi, että perhevapaa tai oppisopimusopiskelijan palkkaaminen eivät poista työnantajalta velvoitetta tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja. Tapauksessa loukattiin työsopimuslaissa määriteltyä lisätyön tarjoamisvelvollisuutta. Gigantti oli syyllistynyt tilanteessa myös tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään. - Uutiset
3.6.2013 12.31
PAM: Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa yksipuolisesti työvuorolistaaMatkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaisesti työvuorolistan muuttaminen vaatii aina työntekijän ja työnantajan suostumuksen, PAM muistuttaa. - Uutiset
22.3.2013 7.31
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa työajoista johtuvien haitta- ja vaaratekijöiden selvittämistäValiokunta kannattaa työturvallisuuslain työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevan pykälän muuttamista. Lakia täsmennetään siten, että työajat nimenomaisesti mainittaaan yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on jatkossa selvitettävä ja arvioitava. - Uutiset
16.1.2013 11.52
Työneuvoston lausunto työntekijän suostumuksen hankkimisesta ylityöhön jaksotyössäTyöneuvosto toteaa STTK:lle antamassaan lausunnossa, että työntekijä on jaksotyössäkin velvollinen ilman ylityösuostumusta työskentelemään säännöllisen työajan enimmäismäärän, eli jakson pituudesta riippuen 80 tai 120 tuntia. Nämä tuntimäärät ylittävän työn teettäminen sitä vastoin edellyttää työntekijältä saatavaa ylityösuostumusta. - Uutiset
5.12.2012 6.52
Työtuomioistuimen tuomio elintarviketehtaalla noudatetun vuorotyöjärjestelmän työehtosopimuksen mukaisuudestaTyötuomioistuin katsoi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n kanteen osittain hyväksyen, että Suomen Nestlé Oy:llä ei ollut Turun tehtaalla noudatetussa keskeytyvän 3-vuorotyön 4-vuorojärjestelmässä oikeutta määrätä työvuorojen muuttamisesta keskellä viikkoa, vaan työvuorojen tuli muuttua vähintään 1 viikon ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin. (Ään.)