Tasinko
- Säädökset > Lainsäädäntö 13.6.1929/234 Avioliittolaki
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötAaltonen, Satu : Rahanpesua perhepiirissä15.2.2023
- Lakikirjasto > LakimiesHyvönen, Katja: Tasinkoprivilegin suojavaikutus ja osituksen moiteLakimies 2/2022 s. 290 – 311, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisLohi, Tapani: Tasinkoprivilegisäännöksen (AL 103.2 §) soveltamisesta puolison kuollessa kesken osituksenDefensor Legis 3/2018 s. 355 – 369, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKivimäki, Kauko: Osituksen peräyttäminen velkojien hyväksi6.2.2017
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: Vapaaehtoinen luovutus tasingosta ei muodosta veronalaista lahjaa - KHO 2014:13517.9.2014Lahjaverotuksen systematiikka tai tavoitteet eivät puolla tasingosta luopumisen johdosta syntyvän taloudellisen edun verottamista lahjana. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > OikeustietoHelin, Markku: Tasingosta luopuminen ja lahjaverotusOikeustieto 5/2014 s. 4 – 6, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitLohi, Tapani: Osituksen peräyttämisestä velkojien hyväksi14.11.2012Kirjoituksen aiheena on takaisinsaanti, ja teemaa lähestytään aviovarallisuusoikeuden, tarkemmin sanottuna osituksen näkökulmasta. Kysymyksenä on, millä edellytyksin puolison täytäntöönpanovelkojat pääsevät puuttumaan puolisoiden väliseen tai puolison ja perillistahon välillä toimitettuun ositukseen TakSL:n tarjoamin keinoin. On syytä uskoa, että osituksen peräyttämissäännökset toteuttavat tarkoitustaan jo olemassaolollaan ehkäisemällä velkojia vahingoittaviin osituksiin ryhtymisiä. Kun...
- Uutiset
22.2.2024 14.34
Hovioikeus: Osituksessa huomioon otettavat velat ja osituksen sovitteluAsiassa oli ensisijaisesti kysymys pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisujen oikeellisuudesta siltä osin kuin ne eivät olleet ottaneet huomioon puheena olevien velkakirjojen mukaisia velkoja S:n velkoina osituslaskelmassa. Kysymys oli tältä osin yhtäältä velkakirjavelkojen luonteesta ja olemassaolosta todellisina velkoina sekä toisaalta niiden väitetystä lakkaamisesta kahden velan osalta vanhentuneina. Toissijaisesti asiassa oli kysymys osituksen sovittelun edellytyksistä sekä viimesijaisesti S:n ja N:n välillä vahvistettavasta tasingonmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2024) - Uutiset
30.6.2023 15.30
Osituksen moite - hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisuaAvio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen vuoksi miehellä (vastaaja) ei ollut oikeutta saada tasinkoa naiselta (kantaja). Osituksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. Miehellä ei ollut myöskään oikeutta saada pesänjakajan määräämää tasinkoa osaksikaan remonttikorvauksena, koska sitä koskeva kokonaiskorvaus oli sovittu avioehtosopimuksen teon yhteydessä ja korvaus oli myös maksettu. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisenaHO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.30
Elatusavun muutosvaatimus - hovioikeus arvioi tuliko puolisoiden välisessä osituksessa saatu 70 000 euroa ottaa huomioon isän elatuskyvyssäAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO:ssa maksettavaksi tuomittujen elatusapujen määriä korotettava sen vuoksi, että isän elatuskyky oli KO:n arvioimaa suurempi huomioon ottaen hänen osituksessa kesällä 2017 saamansa 70.000 euroa ja hänellä vuonna 2017 olleet tulot noin 60.000 euroa. Jos elatusavun määrä jäi alle täysimääräisen elatustuen määrän, oli arvioitavana myös se, oliko siihen syynä isän puutteellinen elatuskyky. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
30.9.2019 11.30
KKO tulkitsi VJL 10 §:n 11 kohdan esteperustetta (yksityishenkilöiden välisen velan järjesteleminen) toisin kuin hovioikeusB:llä oli velkajärjestelyyn hakeutuneelta entiseltä puolisoltaan A:lta lähes 40 000 euron suuruinen regressisaatava, joka oli syntynyt, kun B:n omistama kiinteistö oli myyty ja kauppahinnalla oli lyhennetty puolisoiden yhteistä velkaa, jonka vakuutena kiinteistö oli ollut. KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko A:n velkajärjestelylle VJL 10 §:n 7, 8 tai 11 kohdasta ilmeneviä esteitä ja mikäli velkajärjestelylle katsottaisiin olevan este, oliko asiassa VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velkajärjestelyn myöntämiseksi esteestä huolimatta. KKO:n päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". Korkein oikeus katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. HO:n päätös kumottiin. KO:n päätös jäi pysyväksi ja sen vahvistama maksuohjelma noudatettavaksi. - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
16.4.2019 16.00
Vanhemman elatuskyky ei määräydy pelkästään vanhemman tosiasiallisten tulojen perusteellaHO arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä toisin kuin KO. Isän elatuskykyä arvioitaessa oli hyväksyttävä syy ottaa huomioon hänen todelliset tulonsa, jotka jossain määrin alittivat hänen aikaisemmat tulonsa. Äidin saamaa tasinkoa ja hänen täysi-ikäiseltä lapseltaan saamaa 200 euron kuukausittaista korvausta ei otettu huomioon ädin elatuskyvyn arvioinnissa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessaPerittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
22.1.2018 15.40
Hovioikeus piti tasingon maksamista kohtuuttomanaPesänjakaja oli toimittanut A:n ja B:n välillä toimitusosituksen, jossa B:n oli sallittu luovuttaa tasinkona kahdeksan kappaletta omistamansa X Oy:n osaketta. A on katsonut, että osakkeiden luovuttaminen tasinkona olisi kohtuutonta tai shikaanimaista, minkä takia pesänjakajan ei olisi tullut hyväksyä tasingon maksamista osakkeilla. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osakkeiden luovuttaminen kohtuutonta tai shikaanimaista tilanteessa, jossa B olisi jäänyt X Oy:n enemmistöosakkaaksi ja jossa X Oy:n liiketoiminta oli tuottanut tappiota useamman vuoden ajan ja yhtiöllä oli ainoastaan substanssiarvoa. Hovioikeus katsoi, että tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla oli tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2018)