-
Kuolinpesä
- Pesänjakaja
- Pesänselvittäjä
- Pesänselvitysvelka
Pesänjakaja
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.2.1965/40 Perintökaari
- Säädökset > Lainsäädäntö 13.6.1929/234 Avioliittolaki
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Antti: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan vastuu toimituksen joutuisuudesta3.3.2016Tässä kirjoituksessa tarkastelen pesänselvittäjän ja pesänjakajan velvollisuutta hoitaa tehtävänsä joutuisasti. Tutkimustehtävänä on selvittää, milloin toimitusmiehen voi katsoa viivytelleen pesänselvittämisessä ja sen jakamisessa. Kysymys voi olla paitsi koko pesänselvityksen ja -jaon loppuun saattamisen viivästymisestä, myös tähän toimitukseen liittyvän yksittäisen toimenpiteen viivästymisestä. Toimitusten monimuotoisuudesta seuraa, että mitään yksiselitteistä vastausta tutkimuskysymykseen on...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötAntinoja, Samuli: Pesänjakaja – toimivalta ja sen rajoitukset30.10.2014
- Lakikirjasto > ArtikkelitMikkola, Tuulikki: Toimitusositus ja kansainväliset liittymät: Pesänjakajan haasteista rajat ylittävissä menettelyissä20.11.2013, Edilex-sarja 2013/34Artikkelissa selvitetään rajat ylittävissä ositustapauksissa kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä pesänjakajan velvoitteiden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään nimenomaan avioliiton varallisuusjärjestelmää ja pesänjakajan velvoitteita niissä tilanteissa, joissa aviovarallisuusjärjestelmä puretaan toimitusosituksessa. Vaikka näkökulma on osituksissa, koskevat artikkelissa tekemäni yleiset johtopäätökset soveltuvin osin myös perinnönjakoja. Kirjoittajan mukaan...
- Lakikirjasto > Defensor LegisErvo, Laura: Oikeudenmukaisuusvaatimus toimitusmenettelyssäDefensor Legis 4/2011 s. 494 – 509, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSalminen, Sakari: Pesänjakajan määrääminenOikeustieto 3/2008 s. 2 – 6, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoMäkinen, Anne-Mari - Salminen: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/2004 s. 19 – 22, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoSalminen, Sakari: Ositus avioeroasian rauettuaOikeustieto 5/2004 s. 11 – 13, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSalminen, Sakari: Osituksen moite, asumishyöty, yhteisen omaisuuden jakaminen ja lunastusOikeustieto 3/2004 s. 14 – 18, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesVälimäki, Pertti: KKO 1997:157. Avioliitto. Omaisuuden ositus.Lakimies 4/1998 s. 613 – 622, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Testamentin tulkinta, pesänselvittäjän ja -jakajan määrääminenOikeustieto 5/1996 s. 20, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Testamentin tulkinta, pesänselvittäjän ja -jakajan määrääminenOikeustieto 3/1996 s. 15 – 17, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
27.3.2024 11.45
Hovioikeus: Väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ei ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että pesänjakajan omaisuuden myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi ollut syytä evätäHovioikeuden päätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi, ettei B:n väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi syytä evätä. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
9.2.2023 11.26
Hovioikeus: Ei näyttöä pesänjakajaa sitovan sopimuksen syntymisestäHO katsoi, ettei valittaja ollut näyttänyt sellaista pesänjakajaa sitovaa sopimusta syntyneen, jossa kiinteistö olisi määrättävä kuuluvaksi P:n jako-osaan. (Vailla lainvoimaa 9.2.2023) - Uutiset
7.12.2022 15.15
Asianajajien valvontalautakunnalta ei seuraamusta: Pesänselvittäjä ja -jakaja ei toiminut puolueellisesti perinnönjaossaSe seikka, että joidenkin osakkaiden vaatimukset olivat toteutuneet lopullisessa toimitusjaossa, ei itsessään osoittanut pesänjakajan menetelleen perinnönjaossa puolueellisesti. Kun muuta selvitystä asiassa ei ollut annettu, valvontalautakunta ei havainnut asianajajan menetelleen puolueellisesti. - Uutiset
1.12.2022 11.00
Hovioikeus: Käräjätuomari ei ollut esteellinen - valittaja oli ilman laillista estettä jäänyt pois hakemusasian istunnostaHO yhtyi KO:n käsitykseen siitä, että esteellisyysväite oli mitä ilmeisimmin tehty tarkoituksin estää pääkäsittelyn toteutuminen. HO totesi myös, ettei pelkästään tutkintapyynnön tekeminen tee käräjätuomarista sellaista asianosaisen vastapuolta, että hän olisi asiassa esteellinen. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, että käräjätuomari olisi ollut tietoinen tutkintapyynnöstä. Valittaja ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hän olisi ollut kykenemätön osallistumaan KO:n istuntoon. Työkyvyttömyys ei ollut rinnastettavissa kykenemättömyyteen osallistua oikeuden istuntoon. (Vailla lainvoimaa 1.1.2.2022) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
17.10.2022 9.28
KKO: Asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskeva kanne, vaikka pesänjakajan toimivaltaan olisi kuulunut ratkaista testamentin saajien välinen riita testamentin pätevyydestäA oli tehnyt testamentit vuosina 2005 ja 2011. A:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä oli määrätty pesänjakaja. Vuonna 2005 tehdyn testamentin edunsaajat nostivat kanteen, jossa he vaativat vuonna 2011 tehdyn testamentin julistamista pätemättömäksi. Pesänjakajan toimivaltaan olisi kuulunut ratkaista testamentin saajien välinen riita myöhemmin tehdyn testamentin pätevyydestä. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskeva kanne.