Lomakorvaus
- Säädökset > Lainsäädäntö162/2005Vuosilomalaki
- Säädökset > Lainsäädäntö1200/1987Asetus eräiden valtion palveluksessa olevien osa-aikaisten ja sivutoimisten virkamiesten sekä tuntiopettajien vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 1.6.1984/433 Merimiesten vuosilomalaki
- Säädökset > Lainsäädäntö692/1973Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö272/1973Vuosilomalaki (kumottu)
- EHS-säädösseurantaVuosilomalakia muutetaanSäädösnumero: 34/2022
Julkaisupäivä: 7.2.2022 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Perillisten oikeus lomakorvaukseen työntekijän kuoleman jälkeen, yhdistetyt asiat Wuppertal C-569/16 ja Willmeroth C-570/1611.7.2019, Edilex-sarja 2019/28Artikkeli käsittelee Unionin tuomioistuimen vuosilomadirektiivin 7 artiklan tulkintaa koskevaa ennakkoratkaisua, joka koski kuolleen työntekijän puolison oikeutta lomakorvaukseen. Tapauksessa sovellettiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31.2 artiklaa. Artikkelissa käsitellään myös kyseisen tapauksen heijastusvaikutuksia Suomen vuosilomalain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työntekijän oikeus lomakorvaukseen, kun hän ei ollut pyytänyt saada vuosilomaa – EUT:n tapaus Kreuziger (C-619/16)1.7.2019, Edilex-sarja 2019/27Unionin tuomioistuin (EUT) on antanut nykyisestä ja sitä edeltävästä työaikadirektiivin 7 artiklasta, joka koskee oikeutta palkalliseen vuosilomaan, noin 20 ennakkoratkaisua. EUT on uusimmissa vuosilomatuomioissaan viitannut myös unionin perusoikeuskirjan 31 artiklaan, jossa säädetään palkallisesta vuosilomasta. Vuosilomaa koskevat ennakkoratkaisut ovat olleet viime aikoina EUT:n käsiteltävänä varsin usein, esimerkiksi viime vuoden marraskuun 6. päivänä unionin tuomioistuin antoi kolme tuomiota...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten vuosilomaetuudet uudessa vuosilomalaissa3.10.2005Uudessa vuosilomalaissa muutettiin erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden vuosilomaetuuksia. Uuden lain yhtenä tarkoituksena oli parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa. Heitä koskevat erityissäännökset säädettiin ottaen huomioon erityisesti asiaa koskevat EU-direktiivit. Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuudet määräytyvät joko vuosilomalain yleisten ansaintasääntöjen tai lain 8 §:ssä säädetyn vapaan perusteella. Vuosiloman yleiset...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksien kansainväliset perusteet ja uusi vuosilomalaki26.9.2005Uuden vuosilomalain tavoitteena oli saattaa Suomen vuosilomalainsäädäntö vastaamaan erityisesti yhteisöoikeuden uusia vaatimuksia. Yksi keskeinen tavoite oli parantaa määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksia ja turvata vähän työskenteleville oikeus halutessaan vapaaseen. Työministeriön lakia koskevan esitteen mukaan uusi vuosilomalaki parantaa erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia sekä tuo joustavuutta loman ajankohtaan. Lain...
- Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
25.3.2021 15.30
Hovioikeus tulkitsi kauppakirjaa sen sanamuodon mukaisesti – yhtiöllä ei ollut velvollisuutta suorittaa vastapuolelle lomapalkkoja ja muita vastaaviaItä-Suomen käräjäoikeus oli katsonut, että sopimuksen tarkoituksena oli ollut se, että yhtiö maksaa kantajalle tämän työsopimukseen/toimitusjohtajasopimukseen perustuvat saatavat viimeistään allekirjoituspäivänä. Hovioikeus tulkitsi asiaa sopimuksen kohdan sanamuodon mukaisesti niin, että Y oli luopunut näistä saatavista, sillä esitetyt perusteet eivät olleet riittävät sopimuksen tulkitsemiseksi sen sanamuodon vastaisesti. Hovioikeus katsoikin, että tämän nojalla valittaja vapautetaan käräjäoikeuden tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle lomapalkkoja ja lomarahoja korkoineen, velvollisuudesta tehdä ilmoituksia eläkevakuutusyhtiölle ja suorittaa muita työnantajavelvoitteita lomapalkkoihin ja lomarahoihin liittyen sekä velvollisuudesta korvata Y:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
18.12.2019 12.30
Turvapaikanhakijan palkattomaan harjoitteluun ottaneelle työnantajalle sakot kiskonnantapaisesta työsyrjinnästäHämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi ravintolayrittäjän 40 päiväsakon sakkorangaistukseen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 5.12.2019. - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssaHO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
1.8.2019 10.03
Hovioikeus ei myöntänyt siivouspalveluja tarjoavalle yhtiölle jatkokäsittelylupia työaikamerkintöjen väärentämistä ja työsopimusten purkamista koskevissa riidoissaKO oli katsonut viidessä eri tuomiossaan mm., ettei yhtiö ollut näyttänyt, että kulkukortin tai leimauslaitteen käyttötapaan olisi yhtiön puolelta puututtu siten, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin annettua ohjetta. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin työnantajan antamaa ohjetta koskien työtuntien ilmoittamista. Työsopimukset purkaneella yhtiöllä ei katsottu olleen edes TSL:n 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua perustetta irtisanoa kantajien työsopimuksia. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupia. KO:n ratkaisut jäivät pysyviksi. (Vailla lainvoimaa 1.8.2019) - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
7.6.2018 11.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei työntekijällä ollut oikeutta odotusajan palkkaan työsuhteen päättyessäA:n työsopimuksessa oli sovittu, että työsuhteen päättyessä noudatetaan normaaleja palkanlaskenta- ja maksamisaikoja. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä ja A:n palkkalaskelma/palkkatodistuksen perusteella hovioikeus katsoi, että A:lle maksettavan lomakorvauksen määrä ei erilaisten lisien laskemisen vuoksi ollut työsuhteen ja työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaisen palkanmaksukauden päättyessä selvä. Näin ollen työnantaja ei vielä tuolloin olisi myöskään voinut täyttää vuosilomalaissa asetettua velvollisuutta antaa työntekijälle laskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet (28 §). Vastaavat käytännön syyt ovat taustalla, kun on säädetty työnantajan ja työntekijän oikeudesta sopia palkan maksamisesta muulloin kuin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä (HE 157/2000 vp s. 77 ja HE 228/1969 vp s. 6). Vuosilomalain ja työsopimuslain sisällön ja esitöiden perusteella hovioikeus katsoi, että työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan A:lle lomakorvausta työsuhteen päättymispäivänä eikä korvausta maksettu työsopimuslain 2 luvun 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin viivästyneenä. A:n vaatimus odotusajan palkan osalta oli siten hylättävä. (Lainvoimainen) - Uutiset
4.2.2016 8.00
Työoikeuden professorit arvostelivat lainvalmistelua työlainsäädännön uudistaminen, kansainväliset sitoumukset ja perustuslaki -seminaarissaLapin yliopiston työoikeuden professori Jaana Paanetoja perään kuulutti Erik Castren instituutin 1. helmikuuta järjestämässä seminaarissa työoikeudellisen asiantuntemuksen merkitystä lainvalmistelussa, lakien vaikuttavuuden parempaa selvittämistä ja lainvalmistelun vakiintuneiden pelisääntöjen noudattamista. Emeritusprofessori Matti Mikkola nosti pääkysymyksenä esiin työntekijöiden oikeuksille asetettavat katot, jotka kansainvälisten oikeuksien näkökulmasta katsotaan sellaisiksi neuvotteluoikeuden rajoituksiksi, joihin tulee olla vankat perusteet. Svenska handelshögskolan’in professori Niklas Bruun tarkasteli ILO:n yhdistymis- ja sopimusvapautta koskevia sopimuksia 87 ja 98.